www.lahti.fi

1. Ilmastonmuutos, energia ja päästöt

Vuonna 2016 Lahden seudulla on jatkettu ilmastonmuutoksen hillinnän, kuten energiatehokkuuden parantamisen toimia. Viime vuoden lopulla Lahden kaupunki osallistui European Green Capital – kilpailuun. Kansainväliset kilpailut tuovat näkyvyyttä Lahdelle muiden ympäristökaupunkien joukossa. Euroopan vihreä pääkaupunki -kilpailun hakemuksessa vastattiin kahteentoista teemaan, joissa kuvataan Lahden kaupungin ympäristön tilaa, edistymistä ympäristöasioissa sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Lahti menestyi ensimmäisen vaiheen karsinnassa ja pääsi neljän muun kaupungin kanssa jatkoon kisaamaan voitosta. Valinta ratkeaa kesäkuun alussa 2017.

Lahti Energia merkittävässä roolissa kasvihuonepäästöjen vähentämisessä

Lahti Energian keskeiset ympäristöpäämäärät ovat hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, ympäristöhaittojen minimointi, materiaali- ja energiatehokkuuden lisääminen sekä ympäristötietoisuuden lisääminen. Päämäärien saavuttamiseksi asetetaan vuosittaisia välitavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi otettiin vuoden 2016 aikana merkittävät askeleet, kun biopolttoainetta käyttävä Polttimon prosessilämpökeskus aloitti toimintansa ja Kymijärvi III –lämpölaitoksen ympäristölupa tuli lainvoimaiseksi mahdollistaen hankkeen eteenpäin viemisen. Suunnittelussa on lisäksi ollut hankkeita, joilla korvataan fossiilisen polttoaineen käyttöä tulevaisuudessa.

Lahti Energia on ottanut myös ensi askeleensa aurinkovoiman osalta. Syksyn 2016 aikana ensimmäiset aurinkopaneelit, noin 50 m2, asennettiin Keskussairaalan lämpökeskukselle. Loppuvuodesta asennukset aloitettiin Teivaanmäen voimalaitokselle, jonne paneeleita asennetaan noin 260 m2. Yhteensä aurinkovoimaloiden teho on 55 kW.

Voimalaitoksien toiminnassa syntyy vuosittain merkittävä määrä tuhkaa. Tuhkalla on mahdollista korvata esimerkiksi luontaisen maa-/kiviaineksen käyttöä maarakentamisessa. Lahti Energia on aktiivisesti etsinyt hyötykäyttökohteita ja vuoden 2016 aikana tehdyt hyödyntämissopimukset ovat realisoituneet niin hyvin, että käytännössä kaikki hyötykäyttökelpoinen tuhka on saatu kiertoon. Lisäksi jo läjitettyä tuhkaa on saatu toimitettua hyötykäyttöön tuhkanläjitysalueelta.

Lahti Energia liittyi konsernina uudelle kaudelle energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelmaan. Uusi kausi kattaa vuodet 2017-2025. Edellisvuosien tapaan Lahti Energia oli myös sponsoroimassa Energiansäästöviikon materiaalin jakelualueen peruskoulujen tokaluokkalaisille ja heidän opettajilleen.

 

Sähkön kulutus Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa, kWh/as/vuosi

Vuoden 2016 tiedot ei vielä saatavilla touko-kesäkuussa 2017
1997199819992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015
Lahti8240843085258620930793309109912892529314937691639022923383589051871287808497
Hollola817879477976777774467331
Nastola1312712115116731194311551

 

Sähkön ominaiskulutus kaupungin /kunnan toimitilakiinteistöissä, kWh/r-m3

2001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Lahti18,2171816,816,817,21716,316,516,917,217,918,216,915,716,9
Hollola019,219,319,2119,89202120,42324,1523,60
Nastola022,222,622,417,617,882

 

Lämmön kulutus kaupungin/ kunnan toimitilakiinteistöissä, kWh/r-m3

2001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Lahti52,149,249,648,647,247,838,845,646,642,844,543,441,140,739,140,6
Hollola0027,431,436,633,331,234,531,2231,47
Nastola54,744,548,242,941,32

 

Ajoneuvoliikenteen muutosindeksiä ei voitu päivittää vuoden 2016 osalta johtuen liikennevalojen keskusjärjestelmän vaihdosta, mikä esti liikennelaskentatietojen keräämisen. Autoistuminen eli rekisteröityjen henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohden jatkaa kasvuaan.

 

Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksi

2016 tietoja ei saatavilla liikenteenohjausjärjestelmän päivitystöistä johtuen.
2001201120122013201420152016
Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksi, Lahti100109,7108,3109106,2105,7

 

Energiantuotantolaitosten ja teollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat hieman nousseet viime vuodesta johtuen Kymijärven voimalaitoksen päästöjen kasvusta. Vuoden 2016 luvussa on mukana myös entisen Nastolan hiilidioksidipäästöt, joiden osuus oli 929 tonnia.

 

Energiantuotantolaitosten ja teollisuuden CO2-päästöt Lahdessa

19972001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Päästöt CO2, tonnia691300919600881600107340010266007416001092300817500654000744115818800811533610300692900566232495220520287

 

PHJ tehostanut jätteiden hyötykäyttöä

Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) vastaanottamasta jätteestä lähes kaikki hyödynnettiin joko materiaalina tai energiana. Erilliskerätystä energiajätteestä valmistettiin polttoainetta Lahti Energian Kymijärvi II voimalaitokseen ja muille voimaloille. Myös sekajäte toimitettiin energiahyödynnettäväksi. Biojäte käsiteltiin LABIO Oy:n mädätys- ja kompostointilaitoksessa, jossa siitä syntyi biokaasua ja kompostituotetta. Vuoden 2016 alussa pakkausjätteiden alueellinen keräys siirtyi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:ltä Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n vastuulle.

PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste vuonna 2016 oli 96 %. Materiaalina hyödynnettiin 29 % ja energiana 67 %. Kaatopaikalle yhdyskuntajätteestä sijoitettiin 4 % eli 15 kg asukasta kohden.

Kujalan jätekeskukseen rakennettiin vuonna 2016 mekaaninen lajittelulaitos. Useaa erilaista seulonta- ja erottelutekniikkaa hyödyntävä laitos otettiin koekäyttöön syksyllä 2016. Hankkeen on määrä nostaa toimialueen yhdyskuntajätteen kierrätysaste yhtiön strategiseen 50 % tavoitteeseen. Tavoitteena on myös kilpailukykyisten jätteenkäsittelypalveluiden varmistaminen toimialueella orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon astuttua voimaan vuoden 2016 alusta.

 

Lahden kaupungin virastojen ja laitosten tuottaman seka- (ent.kaatopaikka-) jätteen määrä, t

2001200220032004200520042007200820092010201120122013201420152016
Sekajätettä, tonnia1304123511351173117011981139114211171109106910761160929806828

Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas (PHJ:n alue)

199920002001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Loppusijoitettavaa jätettä kg/asukas3663002672342492362292262181673944484021203515

PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste

2001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste, %, ml.energiahyödyntäminen515254565539,442,454,389,388,287,990,695959296

PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen kierrätysaste, %

201420152016
Kierrätysaste, ml. materiaalihyödyntäminen313129

 

Lahti Aqua hyödyntää biokaasua

Lahti Aqua Oy:n Kariniemen, Ali-Juhakkalan ja Nastolan puhdistamoilla käsiteltiin vuonna 2016 lupaehtojen mukaisesti jätevesiä yhteensä 12 miljoonaa kuutiota. Hollolan jätevesistä pääosa puhdistetaan Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla poikkeuksena Hämeenkosken taajaman jätevedet, jotka puhdistetaan edelleen Hämeenkosken puhdistamolla. Puhdistamot ovat biologis-kemiallisia jätevedenpuhdistamoita, joissa jätevedestä poistetaan mekaanisesti kiinteät jätteet ja hiekka, biologisesti orgaaninen aines ja typpi sekä kemiallisesti fosfori. Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoilla jätevedet hygienisoidaan UV-valolla ennen niiden johtamista vesistöihin. Hygienisointivaatimus on voimassa keväästä syksyyn.

Lahti Aquan jätevedenpuhdistamoissa lietteenkäsittelyssä syntyvä biokaasu hyödynnetään lämmitysenergiana. Tuotetusta 15 410 MWh energiasta 51 % käytettiin puhdistamoiden lämmitykseen ja loput myytiin Lahti Energian kaukolämpöverkkoon. Kaukolämpöverkkoon tuotettu lämmitysenergia vastasi noin 500 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta. Kokonaisuudessaan biokaasun hyötykäyttöaste on 100 %. Mädätyksen ja kaasunhyödyntämisen jälkeen kuivattua lietettä toimitettiin

15 130 tonnia LABIO Oy:lle, jossa liete kompostoidaan. LABIO Oy tuottaa kompostoimalla maanparannusainetta ja biokaasulaitoksella biokaasua Gasum Oy:lle, joka jalostaa raakakaasun edelleen liikennepolttoaineeksi.

 

Lahden ja Hollolan jätevesien kuormitus Porvoonjokeen

200820092010201120122013201420152016
Tonnia fosforia3,22,532,83,33,32,61,81,9
Tonnia typpeä2438,8342629,331,414,4164,7
BHK7 (biolog.hapenkulutus)8065,2645989,574,5735243

*Kuormituslaskentaan on vaikuttanut, että nyt Karinimen ja Ali-Juhakkalan puhdistetut jätevedet johdetaan Nikulan tasausaltaalle ja siitä hygienisoinnin jälkeen Porvoonjokeen. Aikaisemmin puhdistamoilla oli erilliset purkupisteet.

Vuonna 2016 Nastolan puhdistamolla uusittiin prosessiautomaatio ja asennettiin UV-laite jäteveden hygienisointiin. Samana vuonna prosessiautomaatio ja ilmastuslaitteet uusittiin Hämeenkosken puhdistamolle. Lahti Aqualla on 2016 käynnistetty kehittämishanke, jolla haetaan energiatehokasta tapaa ohjata jätevesiprosesseja Ali-Juhakkalan ja Kariniemen puhdistamoilla.

 

Nastolan jätevesien kuormitus

20112012201320142015
Tonnia fosforia0,20,20,20,190,16
Tonnia typpeä0,30,50,10,20,58
BHK7 (biolog.hapenkulutus)3,34,43,12,82,0

 

Hulevesien hallinta tehostuu Lahdessa kärkihankkeen myötä

Lahdessa aloitettiin vuoden 2016 lopussa Hulevesien hallintaa kustannustehokkailla hybridiratkaisuilla - hanke, joka vähentää huomattavasti Vesijärven hulevesikuormitusta. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö, ja se on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista. Hankkeessa hyödynnetään paikallisten toimijoiden hulevesiosaamista, minkä lisäksi se toimii tuotekehitysympäristönä hulevesien hallinnan ja ravinteiden kierrätyksen ratkaisuissa. Hankkeen kuluessa tutkitaan lisäksi uusien hulevesien hallintarakenteiden toimintaa ja tuetaan siten käytännön hulevesisuunnittelua myös tulevaisuudessa.

 

Tulevaisuuden haasteita ilmastonmuutokseen, energiaan ja päästöihin liittyen:

  • Ilmastonmuutokseen liittyvät voimakkaammat sääilmiöt ja niihin liittyvät riskit
  • Lahden keskusta-alueen hulevesien hallinnan tehostaminen

 

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.