www.lahti.fi

Pohjavesien laatu ja määrä

Takaisin raportteihin

 

4. Pohjavesien laatu ja määrä

Lahdessa kartoitettiin lähteitä touko-kesäkuussa 2016. Erilaisissa tausta-aineistoissa, kuten vanhoissa kartoissa, lähteiksi merkittyjä kohteita kartoitettiin yhteensä noin 100 kpl. Niistä kirjattiin ylös sijaintitiedot ja havainnoitiin lähteiden luonnontilaisuus, yleiskuva alueesta ja alueen kasvillisuus. Osa lähteistä on aikoinaan muutettu kaivoiksi, mutta suurin osa lähteistä oli lähes luonnontilaisia.

Lahdessa aloitettiin vuonna 2016 pohjaveden yhteistarkkailun suunnittelutyö. Yhteistarkkailussa vesihuoltolaitos, yritykset ja kunta yhdessä tarkkailevat pohjaveden laatua ja määrää. Tavoitteena on saada yhteistarkkailulla tarkempi kokonaiskuva pohjaveden nykytilasta kuin erillisillä seurannoilla.

Vedenottamoita on Lahdessa 13 ja Hollolassa seitsemän. Vedenlaatua tarkkaillaan pohjavesialueilla, vedenottamoilla ja vesijohtoverkostosta. Vuonna 2016 Lahden ja Hollolan kulutukseen pumpattu vesimäärä oli yhteensä 9,4 milj. m³. Alueen vedenhankinta perustuu yksistään pohjaveteen ja kaikki vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Lahti Aquan Oy:n palveluiden laatu ja toiminta saivat asiakastyytyväisyyskyselyssä parhaan arvosanan sekä Lahden että Hollolan asiakkailta.

Vuonna 2016 uudistettiin Nastolan ja Hämeenkosken alueiden vedenottamoiden kemikalointilaitteita ja prosessiautomaatio sekä asennettiin UV-laitteet. Näillä muutoksilla varmistetaan laadukas ja turvallinen vesi asiakkaille.

Vesijohtoverkoston toimivuutta ja vuotavuutta kuvaava indikaattori on mittaamaton kulutusprosentti. Lahdessa pumpatusta vedestä mittaamattoman kulutuksen osuus oli 6,8 %, mikä on valtakunnallisesti erinomainen tulos, maan keskitason ollessa noin 20 % luokkaa. Hollolan alueella mittaamaton vedenkulutus oli 12,6 %, mikä sekin on reilusti alle valtakunnan keskiarvon. Mitä pienempi mittaamaton kulutusprosentti on, sitä vähemmän kuluu vettä, energiaa ja kemikaaleja.

 

Pohjaveden sähkönjohtavuus μS/cm

19972001200220032004200520062007200820092010201120122013201420152016
Urheilukeskus254235224221278216217230
Jalkaranta196202196205192175184186184183
Hollola, Ruoppa1101051099711083106104106106
Nastola, Mälkösen vedenottamo172190215190220220200200210213

Pohjaveden sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen kokonaismäärää. Raja-arvo on 2500 μS/cm.

 

 

 

 

 

 

 

Atratsiinipitoisuus pohjavedessä, μg/l

2011201220013201420152016
Nastola Uusikylä (hav.paikka G1)2,91,310,80,30
Lahti (HP137, radanvarsi)1,62,22,31,21,82,60

Atratsiini on torjunta-aine. Yksittäiselle torjunta-aineelle talousveden raja-arvo on 0,1 μg/l.

 

 

 

 

 

 

 

Veden kulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana. Ominaiskulutuslukuun sisältyy asukkaiden ja teollisuuden käyttämä vesi sekä vuodot. Lahden laskenta sisältää Nastolan ja Hollola Hämeenkosken.

 

Veden kulutus, l/as

199720022003004200520062007200820092010201120122013201420152016
Lahti ominaiskulutus269242243240240242234200203201197189184183179187
Hollola ominaiskulutus140139136121107120114113113110102120
Nastola ominaiskulutus168153160182191193212192211211216
Lahti kotitalouksien kulutus154135132130128127125124122121120

 

Tulevaisuuden haasteet pohjavesien laatuun ja määrään liittyen:

  • Tulevaisuudessa vesihuoltoverkostojen saneeraustarve tulee lisääntymään, kun kaupungin kasvuvuosina 60-70-luvilla rakennetut verkostot tulevat käyttöiän loppuun.
  • Pohjaveden hyödyntäminen lämmitykseen/jäähdytykseen
  • Ilmastonmuutos ja pohjaveden suolaantuminen
  • Pilaantuneet maa-alueet ja pohjavedet
  • Renkomäen soranotto ja pohjavesien suojelu
 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.