www.lahti.fi

Asuinympäristön viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus

Takaisin raportteihin

 

2. Asuinympäristön viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus

bussit

Monimuotoisesta lähiympäristöstä, viheralueista ja lähimetsistä on tutkitusti sekä terveys- että viihtyisyyshyötyjä asukkaille. Lahden seudun laajat viherkiilat mahdollistavat monien ilmaisten luontopalvelujen ylläpitämisen, ne toimivat hiilinieluna ja hidastavat ilmastonmuutosta.

Lahden suunta -työssä yhdistetään uudella tavalla liikenteen ja maankäytön suunnittelu ja rakennetaan kestävää kaupunkia yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Lahden suuntaan kuuluvat kaupungin yleiskaava, kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma, ympäristöohjelma ja palveluohjelma.

Yleiskaava on strategian kuva, joka kertoo, mitä yhteiset tavoitteemme tarkoittavat maankäytön ja liikenteen näkökulmasta. Lahden yleiskaava päivittyy neljän vuoden välein, valtuustokausittain. Uusi yleiskaavakierros alkoi vuoden 2017 alussa ja valmis kaava hyväksytään vuonna 2020. Vuonna 2017 järjestettiin lukuisia asukas- ja asiantuntija- ja sidosryhmätyöpajoja mm. liikenteen ja liikkumisen nykytilanteen selvittämiseksi. 

 

Puistojen ja viheralueiden osuus asemakaavoitetuilla alueilla, %

20012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Lahti2224282828282828292929303029,929,92929
Hollola25252525252525252421
Nastola1919,4

 

Melualueille kaavoitettujen tonttien osuus kaavoitetuista omakotitonteista Lahdessa

20042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Lahti113234,510,6ei tietoa10,54,10-02,23,3

 

Melualueen asuntojen osuus kaavoitetuista kerrostaloneliöistä Lahdessa

20072008200920102011201220132014201520162017
Lahti272,816,24617,4ei tietoa24,9-34,950,675

 

Joukkoliikenteen matkamäärä kasvoi

Seudullisessa joukkoliikenteessä tehtiin vuoden 2017 aikana 7 320 913 matkaa koko maakunnan alueella. Tämä tarkoittaa noin 36,3 matkaa per asukas. Muuta joukkoliikenteessä tapahtunutta vuonna 2017:

• Mobiililippusovellus otettiin käyttöön helmikuussa 2017. Mobiililippuja myytiin vuonna 2017 noin 22 000 kappaletta ja mobiililippua kehitetään edelleen.

• Päivälippu tuli käyttöön MM2017-kisojen alla

• Seniorialennusta kokeiltiin 1.8.-31.12.2017 ja sitä jatketaan pysyvänä käytäntönä

Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksi, laskettuna 10 eri tarkkailupisteeltä, oli nousussa vuonna 2017. Nousua selittää varsinkin Vesijärvenkadun ja Mannerheiminkadun liikennemäärien nousu matkakeskustyömaan ajoesteiden poistamisen jälkeen sekä valtakunnallisen läpiajoliikenteen ja paikallisen liikenteen suoritteen kasvu.

 

Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksi

2016 tietoja ei saatavilla liikenteenohjausjärjestelmän päivitystöistä johtuen.
2001201120122013201420152017
Lahti100109,7108,3109106,2105,7110,4

 

Autoistuminen, hlöautojen määrä/ 1000 as

20012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Lahti387392409423438451447463467477487492502507512540552
Hollola392410419424428441493519540551574588606614631658676
Nastola422452466474481493511530546564585599614621642

 

Lahti ja Nastola yhdistyivät vuodesta 2016 eteenpäin, samoin kuin Hollola ja Hämeenkoski

 

 

Liikenteen NOx-päästöt Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa (LIISA 2012-mallilla)

1997201120122013201420152016
Lahti1254,74,64,45,15,0
Hollola2510,6109,89,68,67,6
Nastola3012,71211,711,510,4

 

 

Liikenteen CO2-päästöt (LIISA 2012-mallilla), kg/as

1997201120122013201420152016
Lahti14581450,71421,714551448,81393,61684
Hollola281627862744,72828,62838,32527,72792,7
Nastola31093216,13163,23267,83284,52981,7

 

Vuoden 2017 lukuja ei saatavissa keväällä 2018. Nastola ja Lahti yhdistyivät vuodesta 2016, samoin kuin Hollola ja Hämeenkoski.

Ilmanlaatu

Keskisuureksi kaupungiksi Lahti tarkkailee ilmanlaatua varsin monella, neljällä, ilmanlaatuasemalla. Lisäksi Lahdella on ollut siirrettävä ilmanlaatuasema vuodesta 2015. Vuonna 2017 siirrettävä asema oli Hollolassa Salpakankaalla. Ilmanlaadun seurannassa investoitiin 32 000 euroa vuonna 2017 hengitettäviä hiukkasia mittaavaan analysaattoriin.

Automaattiasemat seuraavat typen oksidien, otsonin ja erikokoisten pienhiukkaspartikkelien määriä ja lisäksi kolmella eri asemalla on myös kahden viikon tarkkailuputket kolmessa erityisesti VOCien eli vaarallisia haihtuvia hiilivetyjen havaitsemiseksi.

Vuonna 2017 aloitettiin ilmanlaadun tarkkailu kahdella pientaloalueella. Erityisesti siirrettävillä tarkkailuasemilla seurataan PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. PAH-yhdisteitä syntyy, kun orgaaninen aine, esimerkiksi puu, palaa epätäydellisesti. Monet PAH-yhdisteet aiheuttavat syöpää tai mutaatioita.

Vuonna 2017 oli 21 vuorokautta, jolloin vähintään yhtenä tuntina ilmanlaatu oli huonoa tai erittäin huonoa. Nämä ilmanlaadun heikkenemiset johtuivat korkeista hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista. 

 

Päivien lukumäärä, jolloin ilmanlaatu ollut huonoa

199720012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Lahden seutu471412615101917222033283226352821

koira

Pyöräilyn edistäminen

Vuonna 2017 Lahti sai 4,7 miljoonan euron European Urban Innovation Action -hankkeen: CitiCAP -hankkeen tavoitteena on kannustaa asukkaita liikkumaan kestävämmin, vähentää liikenteen päästöjä, koota ja avata digitaalista tietoa liikkumisesta sekä ja kehittää uusia liikennepalveluja kaupunkilaisille. Hankkeessa suunnitellaan ja testataan asukkaiden henkilökohtaista liikkumisen päästökauppaa osana alueen liikennepolitiikkaa, yhdessä LUT:n kanssa. Lisäksi rakennetaan älyratkaisuihin pohjautuva pääpyöräreitti välille keskusta-Apilakatu ja kootaan tällä hetkellä eri alustoille ohjautuva liikennetieto paremmin hyödynnettävään muotoon.
väällä 2018 **Nastola ja Lahti yhdistyivät vuodesta 2016, samoin kuin Hollola ja Hämeenkoski. 

 

Yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa

20012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Lahti344346348351354365367370380388395397392401403,3458538
Hollola49515659596670,870,86972
Nastola52555757584747484850,257

 

Nykytiedon mukaan pyöräilyn edistämisen kannalta olisi parempi, ettei uusia yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräteitä enää tehtäisi. Sen sijaan pyöräteiden laatuun ja kunnossapitoon pitää kiinnittää huomiota, samoin kuin kävely-ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.

pyorabaanat

Tulevaisuuden suunnitelmat ja haasteet:
• Kulkutapamuutostavoitteen saavuttaminen: 2030 yli 50 prosenttia matkoista tehdään kestävästi
• Kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen
• Investointirahoituksen varmistaminen pyöräilyn pääväyliin/ jalankulusta erotettuihin pyöräväyliin
• Kokonaiskuvan hahmottaminen ja yhteistyön lisääminen kestävän kaupunkiliikkumisen edistämisessä
• Melun ja melun haittavaikutusten vähentäminen

 

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.