www.lahti.fi

Pohjavesien laatu ja määrä

Takaisin raportteihin

 

4. Pohjavesien laatu ja määrä

näyteLahti ja Hollola sijaitsevat erittäin merkittävien I Salpausselän pohjavesialueiden päällä. Vuonna 2017 aloitettiin Lahden eteläisen kehätien rakentaminen ja merkittävän pohjavesiriskin sisältävien hankeosioiden tarkempi suunnittelu. Osana tiehanketta joudutaan pohjaveden pintaa laskemaan Sokeritopan länsipuolella rakentamisvaiheessa useita metrejä luontaisesta tasosta. Pohjaveden pintaa alennetaan tällä kohdalla pysyvästi noin kahdella metrillä. Liipolan alueella pohjavettä joudutaan laskemaan tunnelin takia useita metrejä, samoin Patomäessä. Jotta pohjavesille aiheutuva riski saadaan minimoitua, edellyttää tiehankkeen onnistunut suunnittelu ja toteutus tiivistä yhteistyötä suunnittelijoiden, Lahti Aquan ja eri tahojen viranomaisten (Lahden kaupunkiympäristön palvelualue, ELY-keskus, AVI) kanssa.

Vuonna 2017 Lahden keskusta-alueella otettiin käyttöön kalium- ja natriumformiaatti tiesuolan korvaavana liukkaudentorjuntamenetelmänä. Tiesuolasta luopumisen vaikutuksia pohjaveden laatuun seurataan keskusta-alueella tulevina vuosina. Pohjavesien yhteistarkkailun suunnittelua jatkettiin ja valmistelutyö jatkuu vielä vuoden 2018. Yhteistarkkailu aloitetaan Lahti-pohjavesialueella vuoden 2019 alusta.
Lahden kaupunki osti Asemantaustassa sijaitsevan, entisen Vientikerman vedenottamon. Vedenotto pysähtyi tehtaan toiminnan loputtua ja samalla keskeytyi pesulatoiminnan pilaaman pohjaveden suojapumppaus alueella. Omistajavaihdoksen myötä vedenottamo otetaan jälleen suojapumppauskäyttöön ja estetään näin pilaantuneen pohjaveden virtaus alueelta pois.

Lahden ja Hollolan vedenhankinta perustuu yksistään pohjaveteen. Vuonna 2017 Lahden ja Hollolan kulutukseen pumpattiin vettä noin 25 000 m3 vuorokaudessa. Kaikki vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Lahden seudun pohjavesialueilla muodostuu päivittäin noin 100 000 m3 pohjavettä, eli noin nelinkertainen määrä kulutukseen nähden.

Vesijohtoverkoston toimivuutta ja vuotavuutta kuvaa mittaamaton kulutusprosentti. Lahdessa pumpatusta vedestä mittaamattoman kulutuksen osuus oli 7 %; tämä on erinomainen tulos maan keskitason ollessa noin 20 % luokkaa. Hollolan alueella mittaamaton vedenkulutus oli 12 %. Mitä pienempi mittaamaton kulutusprosentti on, sitä vähemmän menee vettä, energiaa ja kemikaaleja hukkaan.  

Pohjaveden sähkönjohtavuus μS/cm

199720012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Urheilukeskus254235224221278216217230
Jalkaranta196202196205192175184186184183186
Hollola, Ruoppa1101051099711083106104106106107
Nastola, Mälkösen vedenottamo172190215190220220200200210213220

Pohjaveden sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen kokonaismäärää. Raja-arvo on 2500 μS/cm.

 

 

 

 

 

 

 

Atratsiinipitoisuus pohjavedessä, μg/l

20112012200132014201520162017
Nastola Uusikylä (hav.paikka G1)2,91,310,80,300,3
Lahti (HP137, radanvarsi)1,62,22,31,21,82,603,2

 

Atratsiini on torjunta-aine. Yksittäiselle torjunta-aineelle talousveden raja-arvo on 0,1 μg/l.

 

 

 

 

 

 

Huonoon tilaan luokitellut pohjavesialueet, %

20002007200820132014201520162017
Lahti ja Hollola015282929292626

 

Kaikista Lahden ja Hollolan pohjavesialueista huonoon tilaan luokiteltujen osuus pinta-alan mukaan.

Veden kulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana. Ominaiskulutuslukuun sisältyy asukkaiden ja teollisuuden käyttämä vesi sekä vuodot. Lahden laskenta sisältää Nastolan ja Hollola Hämeenkosken.

 

Veden kulutus, l/as

1997200220030042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Lahti ominaiskulutus269242243240240242234200203201197189184183179187181
Hollola ominaiskulutus140139136121107120114113113110102120120
Nastola ominaiskulutus168153160182191193212192211211216
Lahti kotitalouksien kulutus154135132130128127125124122121120119

 

 Tulevaisuuden suunnitelmat ja haasteet:
• Tulevaisuudessa vesihuoltoverkostojen saneeraus tulee lisääntymään, kun kaupungin kasvuvuosina 1960-70-luvilla rakennetut verkostot tulevat käyttöiän loppuun.
• Moottoritien rakentaminen pohjaveden muodostumisalueelle ja siitä seuraavan pohjaveden pinnan alenemisen riskit (valtatie 12)
• Pohjaveden yhteistarkkailuohjelman seudullinen valmistelu ja käyttöönotto
• Uuden liukkaudentorjuntamenetelmän vaikutuksen seuranta pohjaveden kloridipitoisuuteen (HP 126 keskussairaala)

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.