1. Ilmastonmuutos, energia ja päästöt

Takaisin julkaisuihin

Ensilumenlatu

1. Ilmastonmuutos, energia ja päästöt

Lahti ja Hollola tavoittelevat energiansäästöä

Lahden Tilakeskuksen toimitiloissa lämmön ominaiskulutus oli 40,0 kWh/m3 ja sähkön ominaiskulutus 15,9 kWh/m3. Hollolassa vastaavat luvut ovat 41 kWh/m3 ja 21 kWh/m3. Molemmissa kunnissa sähkön ominaiskulutus oli hieman laskenut. Lahden luvuissa ei ole erillisen sähköliittymän omaavia väliaikaisia parakkeja mukana, mutta 2018 aikana remontissa olleet tai muuten vajaakäyttöiset rakennukset ovat mukana. Lahti jatkaa kuntien energiatehokkuussopimuksessa Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja Hollola harkitsee liittymistä, sillä siihen kuuluminen on ehtona energia-avustusten saamiselle. Molemmat kunnat ovat mukana Canemure-EU-hankkeessa, jonka Päijät-Hämeen osaprojektissa kehitetään maakunnan ilmastotiekarttaa ja -toimia. Kuntatasoinen sähkönkulutuslukema aleni sekä Lahdessa että Hollolassa edelliseen vuoteen verrattuna.

Kivihiilestä uusiutuvaan energiaan

Lahti Energian energiakäännös saavutti joulukuussa 2018 tärkeän virstanpylvään, kun kivihiililaiva toi viimeisen hiililastin Haminan satamaan. Kuluva lämmityskausi on viimeinen, jolloin kivihiiltä käytetään lämmittämiseen Lahden seudulla. Kymijärvi III -biolämpölaitoksen rakentaminen on sujunut hyvin, ja seuraavalla lämmityskaudella 2019–2020 sillä on valmius käyttää pääasiallisesti uusiutuvaa biopolttoainetta energiantuotannossaan. Uusiutuvan polttoaineen saatavuuden varmistamiseksi Lahti Energia on hankkinut bioterminaalin Kouvolasta. Ympäristöystävällisyys ja energiatehokkuus on huomioitu Kymijärvi III -laitoksen rakentamisessa monin eri tavoin. Lahti Energia on investoinut erityisesti ilma- ja vesistöpäästöjen sekä meluhaittojen vähentämiseen. Tuulivoiman osuus kaksinkertaistui Energiantuotannon päästöjen vähentämisen lisäksi Lahti Energian strategiana on vähentää käyttämänsä ajokaluston päästöjä. Vuoden 2018 lopussa Lahti Energialla oli käytössään kymmenen sähkö- ja kaksi kaasuautoa. Merkittävä osa autoista on kuitenkin dieselkäyttöisiä. Joulukuussa Lahti Energia tankkasi ensimmäisten joukossa Lahdessa Neste My -biodieseliä, joka valmistetaan 100-prosenttisesti jätteistä ja teollisuuden prosesseissa syntyvistä ruoanjätteistä. Vuoden 2019 alusta alkaen henkilökunta on ohjeistettu tankkaamaan dieselkäyttöisiä yhteiskäyttö- ja työsuhdeautoja mahdollisuuksien mukaan aina biodieselillä. Biodieselin käyttö vähentää merkittävästi kasvihuonekaasu-, hiukkas- ja typenoksidipäästöjä. Tuhkien hyötykäyttö jatkui hyvin myös vuonna 2018. Miekan tuhkakaatopaikasta erotettiin erillinen välivarastointialue, jonka kautta tuhkia on viety lannoite- ja maarakentamiskäyttöön. Myös vanhan kasatuhkan hyödyntämistä tierakenteessa testattiin. Lahti Energia on kasvattanut merkittävästi tuulivoiman osuutta sähkön hankinnassa osuusvoimayhtiöidensä kautta. Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä kaksinkertaistui vuodesta 2017. Lahti Energia jatkaa investoimista kannattavaan uusiutuvaan energiatuotantoon ja energiatehokkuushankkeisiin. Uusia energianhallinta- ja tehokkuuspalveluita Vuonna 2018 Lahti Energiassa panostettiin erityisesti uuden ohjelmistopohjaisen energianhallintaratkaisun ja energiatehokkuuden asiantuntijapalveluiden kehittämiseen. Lahti Energia hankki kesällä 2018 yhdessä Pori Energian kanssa enemmistöosuuden kiinteistöjen energiatehokkuuspalveluita tarjoavasta e-Protech Oy:sta. Samana vuonna solmittiin myös ensimmäiset Kaukolämpö 2.0 -sopimukset, joissa Lahti Energia tarjoaa taloyhtiöille lämmityksen palveluna. Tuote sisältää myös mahdolliset energiatehokkuusinvestoinnit energian tuotantotapaan ja käyttöön. Alkuun palvelu on tarjolla vain taloyhtiöille, joille Lahti Energia on kokonaisvaltainen energiapalvelukumppani. Lisäksi Lahti Energia on kehittänyt sähköautoiluun liittyviä palveluita, kuten kartoituksia ja latausinfran tarjoamista kiinteistöille. Lahdessa on kuusi Lahti Energian julkista sähköautojen latauspistettä, jotka sijaitsevat Lahti Energian toimitalon edessä Kauppakadulla, Sibeliustalon parkkipaikalla sekä Urheilukeskuksessa. Uusiutuvien polttoaineiden osuus kaukolämmön tuotannosta runkoverkkoon 35,69 % ja fossiilisia 64,31 %. Sähkön myynnissä CO2-vapaata oli 64,47 %, jossa uusiutuvien osuus 17,03 % ja ydinvoimaa 47,44 %. Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat edellisestä vuodesta. Päästöt tulevat kuitenkin jatkossa alenemaan paljon, sillä kivihiilivoimala Kymijärvi 1 oli viimeistä kokonaista vuotta toiminnassa vuonna 2018.

 

2019 Sähkön kulutus Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa, kWh/as/vuosi

199719981999200020012002200320042005200620072008200920102011201220132014201520162017
Lahti824084308525862093079330910991289252931493769163902292338358905187128780849791429138
Hollola8178794779767777744673318280
Nastola1312712115116731194311551

 

*Nastola ja Lahti yhdistyivät vuodesta 2016, samoin kuin Hollola ja Hämeenkoski **Sähkön
kuntakohtaisia kulutustietoja 2018 ei saatavissa keväällä 2019.

 

2019 Sähkön ominaiskulutus kaupungin /kunnan toimitilakiinteistöissä, kWh/r-m3

200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Lahti18,2171816,816,817,21716,316,516,917,217,918,216,915,716,916,315,9
Hollola019,219,319,2119,89202120,42324,1523,6022,6622,6521
Nastola022,222,622,417,617,882

 

*Nastola ja Lahti yhdistyivät vuodesta 2016

 

2019 Lämmön kulutus kaupungin/ kunnan toimitilakiinteistöissä, kWh/r-m3

200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Lahti52,149,249,648,647,247,838,845,646,642,844,543,441,140,739,140,640,340,0
Hollola0027,431,436,633,331,234,531,2231,4740,340,141
Nastola54,744,548,242,941,32

 

*Nastola ja Lahti yhdistyivät vuodesta 2016, samoin kuin Hollola ja Hämeenkoski
**Hollolan luvut ovat sääkorjaamattomia eli normeerattomia, Lahden normeerattuja

 

2019 Energiantuotantolaitosten ja teollisuuden CO2-päästöt Lahdessa

1997200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Päästöt CO2, tonnia691300919600881600107340010266007416001092300817500654000744115818800811533610300692900566232495220520287452749574714

 

 

Kiertotalous

Kiertotalous Päijät-Hämeessä ja Kujalan yritysekosysteemi ovat kansainvälisesti hyviä esimerkkejä. Vuonna 2018 käynnistyi uuden kierrätysalueen sijaintipaikan etsintä Orimattilasta tai Hollolasta YVA- ja maakuntakaavaprosesseissa. Suljetulta kaatopaikalta kerätään kaatopaikkakaasuja. Kaikki kerätty kaasu hyödynnettiin energiana vuonna 2018. Päivittäin suoritettavassa tarkkailussa, johon asukkaatkin voivat osallistua, hajupäiviä raportoitiin Kujalan jätekeskuksen ympäristössä hiukan edellisvuotta enemmän. Kaatopaikkojen suotovedet ja johdettiin puhdistamolle, ylivuotoa maastoon oli 2 m3. Muilta osin kuormitus oli lupaehtojen mukaista ja tavanomaista tasoa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n (PHJ) vastaanottamasta jätteestä pääosa hyödynnettiin edellisvuosien tapaan joko materiaalina tai energiana. Erilliskerätystä energiajätteestä ja sekajätteestä eroteltiin talteen materiaalihyötykäyttöön metallia ja muovia LATE-lajittelulaitoksella ja valmistettiin SRF-polttoainetta MURRE-murskauslaitoksella. SRF-polttoaineet toimitettiin Lahti Energian Kymijärvi II -voimalaitokseen ja Stora Enson rinnakkaispolttolaitokseen. Loppu jäte toimitettiin energiahyödynnettäväksi jätteenpolttolaitoksiin. Biojäte käsiteltiin LABIO Oy:n mädätys- ja kompostointilaitoksessa, jossa siitä tulee biokaasua ja kompostituotetta. Muovilla oli 2018 heikko markkinatilanne, mikä esti suunnitellun materiaalinkierrätystavoitteen saavuttamisen. SRF-, puu- ja metsätähdepohjaiset kierrätyspolttoaineet toimitettiin polttoon suunnitellusti. Erityisesti puupohjaisten polttoaineiden menekki oli erittäin hyvä.

PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste vuonna 2018 oli 97 %. Materiaalina hyödynnettiin 30 % (161 kg/asukas) ja energiana 67 % (355 kg/asukas). Kaatopaikalle yhdyskuntajätteestä sijoitettiin 3 % eli 17 kg asukasta kohden. PHJ:n strategisena tavoitteena on nostaa koko toimialueen yhdyskuntajätteen kierrätysaste 50 %:iin. Tähän päästään laajalla syntypaikkalajittelulla, käsittelytekniikoiden oikealla valinnalla ja niiden tehokkaalla käytöllä. Kierrätyksen kasvattaminen vähentää jätteen energiahyödyntämistä. Lisäksi PHJ pyrkii tehostamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöä toiminnoissaan. Jätekeskuksen rakennusten katoille rakennettiin syksyllä 2017 kaksi aurinkovoimalaa, jotka tuottivat sähköenergiaa yhteensä 71 MWh vuonna 2018. Tällä määrällä on säästetty hiilidioksidipäästöjä 17 700 kg. Jätekeskuksen valaistus saneerattiin keväällä 2018. Nyt alueella on LED-valaistus ja älykäs valaistuksen ohjaus, joiden avulla jätekeskuksen energiatehokkuus paranee entisestään.

Aurinkovoimahanketta jatkettiin vuonna 2018 yhteistyössä Lahti Energian kanssa. Tavoitteena on mahdollistaa kahden suuremman kokoluokan aurinkovoimalan rakentaminen Kujalan jätekeskuksen suljetun kaatopaikan päälle. Mahdollisten uusien voimaloiden myötä jätekeskuksen sähköomavaraisuuden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 5 prosentista noin 15 prosenttiin. PHJ on tehnyt kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ja on sitoutunut käyttämään jatkossa aina 100 %:sesti uusiutuvaa energiaa kaikissa laitoksissaan ja toiminnoissaan. Lisäksi PHJ:n tavoitteena on 50 % energiaomavaraisuusaste vuonna 2030. Lahti Aqua huolehtii noin 140 000 asukkaan vesihuoltopalveluista ja -verkostosta ja tekee merkittävää ympäristötyötä vedenpuhdistuksellaan. Asutuksen vedenkäyttö Lahdessa on keskimäärin 120 litraa vuorokaudessa asukasta kohden. Jätevesipuhdistamot poistavat 98 % orgaanisesta aineesta ja fosforista sekä yli 70 % typestä. Kaikkiaan Lahden Hollolan ja Nastolan jätevesimäärä oli 12,3 miljoonaa m3 vuonna 2018. Jätevedestä poistetaan mekaanisesti hiekka ja kiinteät jätteet, biologisesti orgaaninen aines ja typpi sekä kemiallisesti fosfori. Jätevesi hygienisoidaan UV-valolla ennen sen johtamista Porvoonjokeen. Hygienisointi poistaa bakteerit lähes sataprosenttisesti. Seurantatutkimukset osoittavat, että sen ulosteperäinen bakteerikuormitus on laskenut merkittävästi hygienisoinnin aloittamisen jälkeen. Orgaaninen aines hajoaa Kariniemen ja Ali-Juhakkalan puhdistamoiden mädättämöissä suurimmaksi osaksi biokaasuksi, joilla lämmitetään puhdistamot ja energiasta riittää kaukolämpöverkkoonkin. Tämän jälkeen liete jatkaa vielä Labio Oy:n kompostiin ja siitä tulee maanparannusainetta.

 

2019 Lahden kaupungin virastojen ja laitosten tuottaman seka- (ent.kaatopaikka-) jätteen määrä, t

200120022003200420052004200720082009201020112012201320142015201620172018
Sekajätettä, tonnia1304123511351173117011981139114211171109106910761160929806828725

 

 

2019 Loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä kg/asukas (PHJ:n alue)

19992000200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Loppusijoitettavaa jätettä kg/asukas36630026723424923622922621816739444840212035152617

 

 

2019 PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste

200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste, %, ml.energiahyödyntäminen515254565539,442,454,389,388,287,990,6959592969597

 

 

2019 PHJ:n vastaanottaman yhdyskuntajätteen kierrätysaste, %, materiaalihyödyntäminen

201320142015201620172018
PHJ:n alue323131293230

 

2019 Lahden ja Hollolan jätevesien kuormitus Porvoonjokeen

20082009201020112012201320142015201620172018
Tonnia fosforia3,22,532,83,33,32,61,81,92,31,9
Tonnia typpeä2438,8342629,331,414,4164,71117
BHK7 (biolog.hapenkulutus)8065,2645989,574,573524360

 

*Kuormituslaskentaan on vaikuttanut, että vuodesta 2016 Karinimen ja Ali-Juhakkalan puhdistetut jätevedet johdetaan Nikulan tasausaltaalle ja siitä hygienisoinnin jälkeen
Porvoonjokeen. Aikaisemmin puhdistamoilla oli erilliset purkupisteet.

 

2019 Nastolan jätevesien kuormitus

20112012201320142015201620172018
Tonnia fosforia0,20,20,20,190,160,250,370,22
Tonnia typpeä0,30,50,10,20,580,731,10,7
BHK7 (biolog.hapenkulutus)3,34,43,12,82,02,22,22,5

 

 

Tulevaisuuden suunnitelmat ja haasteet:
• Ilmastonmuutoksen hillintätoimien jatkaminen, mutta samaan aikaa varautuminen jo käynnissä oleviin muutoksiin
• Hollola jatkaa julkisten rakennusten varavoimien hankintaa
• Lahti Aquan hankeessa parannetaan seurantaa ja energiatehokkuutta sekä hankitaan aurinkopaneeleja
• PHJ:n energiainfran kehittämishanke jatkuu. Laitosten toiminnallisuuden kehittäminen.
• Kaasu- ja sähköautojen lisääminen

 

 

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.