2. Asuinympäristön viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus

Takaisin julkaisuihin

Enonsaari

2. Asuinympäristön viihtyisyys, terveellisyys ja turvallisuus

Monimuotoisesta lähiympäristöstä, viheralueista ja lähimetsistä on tutkitusti sekä terveys- että viihtyisyyshyötyjä asukkaille. Luonnolla kaupungissa on suoria terveysvaikutuksia: Helsingin yliopiston, Lahdesta johdetun tutkimushankkeen tulosten perusteella jo lyhytaikainen metsämaan maa-aineksen koskettelu lisää suoliston ja ihon mikrobiston monipuolisuutta ja vähentää sairauksia aiheuttavien bakteerien runsautta. Lisäksi hyödyllisten immuunipuolustusta ohjailevien aineiden tason havaittiin nousevan elimistön mikrobiomin monipuolisuuden lisääntyessä. Nämä päiväkotilapsilla ja aikuisilla tehdyt kokeet ovat ensimmäiset maailmassa, jotka osoittavat suoran syy-seuraus-yhteyden immuunipuolustuksen ja luontoaltistuksen välillä.

Asuin- ja liikkumisympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta kartoitettiin 2018 laajasti Lahden suunta -työn OmaLahti -tilaisuuksissa ja verkkokyselyllä. Kerättyä Arjen paikat ja reitit -aineistoa hyödynnetään mm. kestävän liikkumisen suunnitelma teossa, yleiskaavassa ja tarkemmassa kaavoituksessa. Valmis yleiskaava ja kestävän liikkumisen suunnitelma hyväksytään vuonna 2020. Asukkaille tarjottiin 100 retkeä ja 16 Tutustu luontoon -luentoa. Tämä oli mahdollista kuntien, asukkaiden ja yhdistysten yhteistyöllä.

 

2019 Puistojen ja viheralueiden osuus asemakaavoitetuilla alueilla, %

200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Lahti2224282828282828292929303029,929,9292929
Hollola2525252525252525242123
Nastola1919,4

 

 

2019 Melualueille kaavoitettujen tonttien osuus kaavoitetuista omakotitonteista Lahdessa

Vuodelta 2014 ei tietoa
200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Melualueen tonttien osuus ko.vuonna kaavoitetuista omakotitonteista113234,510,6ei tietoa10,54,10-02,23,30

 

2019 Melualueen asuntojen osuus kaavoitetuista kerrostaloneliöistä Lahdessa

Vuodelta 2014 ei tietoa
200720082009201020112012201320142015201620172018
Melualueen asuntojen osuus ko.vuonna kaavoitetuista neliöistä272,816,24617,4ei tietoa24,9-34,950,6751

 

Joukkoliikenteen matkamäärä kasvoi jälleen

Lahden seudun liikenteen kyydissä tehtiin viime vuonna 7 414 744 matkaa koko Päijät-Hämeen alueella. Tämä tekee noin 36,9 matkaa per asukas, kun Päijät-Hämeen asukasluku on 200 681.

Lisäksi huomionarvoista on, että vuonna 2018 Lassi-bussit eli pienbussit otettiin käyttöön Lahden sisäisessä poikittaisliikenteessä.

Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksiä vuodelta 2018 ei saatu, koska tarkkailupisteissä oli teknisiä ongelmia.

 

2019 Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksi

200120112012201320142015201620172018
Ajoneuvoliikenteen suhteellinen muutosindeksi, Lahti100109,7108,3109106,2105,7110,4

 

 

2019 Autoistuminen, hlöautojen määrä/ 1000 as

200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Lahti387392409423438451447463467477487492502507513512523526
Hollola392410419424428441493519540551574588606614631613623632

 

*Lahti ja Nastola yhdistyivät vuodesta 2016 eteenpäin, samoin kuin Hollola ja
Hämeenkoski

Ilmanlaatu

Lahti tarkkaili vuonna 2018 ilmanlaatua viidellä ilmanlaatuasemalla. Ilmanlaadun seurannassa investoitiin 15 000 euroa vuonna 2018 typen oksideja mittaavaan analysaattoriin. Automaattiasemat seuraavat typen oksidien, otsonin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuuksia. Lisäksi kolmessa eri paikassa on kahden viikon välein vaihdettavat passiiviputket haihtuvien orgaanisten yhdisteiden havaitsemiseksi.

Vuonna 2018 tehtiin neljän kuukauden ajan hiukkasiin sitoutuneiden PAH-yhdisteiden pitoisuuksien mittaus. PAH-yhdisteitä syntyy, kun orgaaninen aine, esimerkiksi puu, palaa epätäydellisesti. Monet PAH-yhdisteet aiheuttavat syöpää tai mutaatioita. Tulokset olivat korkeita ja jatkotoimenpiteenä aloitettiin asukkaiden neuvonta sekä jatketaan mittauksia.

Vuonna 2018 oli 35 sellaista vuorokautta, jolloin ilmanlaatu oli Lahdessa jollakin mittauspisteellä ainakin yhden tunnin huono tai erittäin huono.

 

2019 Päivien lukumäärä, jolloin ilmanlaatu ollut huonoa

1997200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Päiviä47141261510191722203328322635282135

 

2019 Liikenteen NOx-päästöt Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa (LIISA 2012-mallilla)

19972011201220132014201520162017
Lahti kg/as1254,74,64,45,15,04,6
Hollola kg/as2510,6109,89,68,67,68,1
Nastola kg/as3012,71211,711,510,4

 

2019 Liikenteen CO2-päästöt (LIISA 2012-mallilla), kg/as

19972011201220132014201520162017
Lahti14581450,71421,714551448,81393,616841491,6
Hollola281627862744,72828,62838,32527,72792,72653,6
Nastola31093216,13163,23267,83284,52981,7

 

Pyöräilyn edistäminen

Lahdessa tehdään ensimmäistä kertaa kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma eli SUMP. Pyöräilyn edistäminen on yhtenä selkeänä kokonaisuutena ohjelmassa. Syksyllä 2018 aloitettiin työ pyöräilyn tavoiteverkon tarkastamiseksi ja selkeiden pyöräilyn pää- ja aluereittien määrittämiseksi. Lisäksi työn tuloksena saadaan yhteiset suunnitteluperiaatteet ja kunnossapitotavoitteet pyöräilyn väylille.

EU:n Urban Innovation Actionin rahoittama CitiCAP -hanke rakennuttaa Lahteen nykyaikaisen, sujuvan ja turvallisen pyörätien välille Matkakeskus-Apilakatu. Vuonna 2018 pyörätien linjauksista keskusteltiin asukkaiden kanssa. Linjauksen valinta tehtiin ja katusuunnittelu alkoi. Myös kestävään liikkumiseen kannustavan henkilökohtaisen päästökaupan sovelluksen suunnittelutyö jatkui. Pyörille erotettua väylää oli Lahdessa 2 km.

Kaavio Yhdistetyt kevyenliikenteen väylät

 

2019 Yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet Lahdessa, Hollolassa ja Nastolassa

200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Lahti344346348351354365367370380388395397392401403,3458538538
Hollola49515659596670,870,86972
Nastola52555757584747484850,257

 

*Nastola ja Lahti yhdistyivät vuodesta 2016, samoin kuin Hollola ja Hämeenkoski.

Pelkästään pyöräilyn edistämisen sijaan nostetaan esiin viisasta liikkumista: eri tilanteissa ihmisten tulee voida tehdä matkan joutumisen, terveyden edistämisen ja asioiden kuljettamisen kannalta tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Esimerkiksi pyöräteiden laatuun ja kunnossapitoon pitää kiinnittää huomiota, samoin kuin kävely-ympäristön viihtyisyyteen ja turvallisuuteen.

Tulevaisuuden suunnitelmat ja haasteet:

• Kulkutapamuutostavoitteen saavuttaminen: 2030 yli 50 prosenttia matkoista tehdään kestävästi

• Kaupunkiympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden lisääminen

• Investointirahoituksen varmistaminen pyöräilyn pääväyliin/ jalankulusta erotettuihin pyöräväyliin

• CitiCAP-hankkeen nykyaikaisen pyörätien valmistuminen ja päästökauppasovelluksen käyttöönotto

• Melun ja melun haittavaikutusten vähentäminen

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.