4. Pohjavesien laatu ja määrä

Takaisin julkaisuihin

Vesinäyte

4. Pohjavesien laatu ja määrä

Lahti ja Hollola sijaitsevat erittäin merkittävien I Salpausselän pohjavesialueiden päällä. Lahden eteläisen kehätien rakentamiseen liittyviä pohjavesikysymyksiä on käsitelty yhteistyössä suunnittelijoiden, Lahti Aqua Oy:n, eri tahojen viranomaisten (ELY-keskus, AVI) ja kaupunkiympäristön palvelualueen kesken. Osana tiehanketta joudutaan pohjaveden pintaa laskemaan Sokeritopan länsipuolella rakentamisvaiheessa useita metrejä luontaisesta tasosta. Pohjaveden pintaa alennetaan tällä kohdalla pysyvästi noin kahdella metrillä. Liipolan alueella pohjavettä joudutaan laskemaan tunnelin takia useita metrejä, samoin Patomäessä.

Vuonna 2018 Lahdessa laajennettiin vuonna 2017 keskusta-alueella alkanutta kalium- ja natriumformiaatin käyttöä tiesuolan korvaavana liukkaudentorjuntamenetelmänä kaikille pohjavesialueille. Tiesuolasta luopumisen vaikutuksia pohjaveden laatuun seurataan keskusta-alueella tulevina vuosina. Pohjavesien yhteistarkkailun suunnittelua jatkettiin ja yhteistarkkailu aloitetaan Lahti- ja Renkomäki -pohjavesialueilla vuonna 2019.

Tehtyjen hydrogeologisten selvitysten pohjalta ELY-keskus poisti Kolavan pohjavesialueen luokituksesta. Uusina pohjavesialueina lisättiin Ruoriniemen ja Harvasaaren pohjavesialueet. Lahti-pohjavesialueen rajausta muutettiin Niemen alueen osalta. Pohjavesialueen rajaukseen tehtiin pienempiä tarkennuksia myös Villähteen pohjavesialueella sekä Nastonharju-Uusikylä A ja B -pohjavesialueilla.

Lahden ja Hollolan vedenhankinta perustuu yksistään pohjaveteen. Vuonna 2018 Lahden ja Hollolan kulutukseen pumpattiin vettä noin 25 000 m3 vuorokaudessa. Kaikki vesinäytteet täyttivät talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset, mutta kloridipitoisuus ylitti laatusuosituksen joissakin näytteissä. Lahden seudun pohjavesialueilla muodostuu päivittäin noin 100 000 m3 pohjavettä, eli noin nelinkertainen määrä kulutukseen nähden. Huonoon tilaan luokitellut pohjavesialueita on 23 % kaikista pohjavesialueista pinta-alassa laskettuna.

 

2019 Pohjaveden sähkönjohtavuus μS/cm

1997200120022003200420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Urheilukeskus254235224221278216217230
Jalkaranta196202196205192175184186184183186185
Hollola, Ruoppa110105109971108310610410610610777
Nastola, Mälkösen vedenottamo172190215190220220200200210213220195

 

 

2019 Atratsiinipitoisuus pohjavedessä, μg/l

201120122001320142015201620172018
Nastola Uusikylä (hav.paikka G1)2,91,310,80,30,30
Lahti (HP137, radanvarsi)1,62,22,31,21,82,63,23,7

 

 

2019 Pilaantumisen takia pois käytöstä oleva pohjavesikapasiteetti, %

20002001200220032004200520062007200820142015201620172018
Huonoon tilaan luokitellut pohjavesialueet014142020151515282929262623

 

Veden kulutuksessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viime vuosien aikana. Ominaiskulutuslukuun sisältyy asukkaiden ja teollisuuden käyttämä vesi sekä vuodot. Lahden laskenta sisältää Nastolan ja Hollola Hämeenkosken.

 

2019 Veden kulutus, l/as

19972002200300420052006200720082009201020112012201320142015201620172018
Lahti ominaiskulutus269242243240240242234200203201197189184183179187181179
Hollola ominaiskulutus140139136121107120114113113150150153158155
Nastola ominaiskulutus168153160182191193212192211211
Lahti kotitalouksien kulutus154135132130128127125124122121120119120

 

 

Tulevaisuuden suunnitelmat ja haasteet:

• Ilmastonmuutoksen vaikutukset pohjaveden laatuun ja määrään (RAINMAN-hanke)

• Mallinnuksen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen pohjavesien suojelun suunnittelussa

• Yhteistarkkailun laajentaminen

• Kehätien rakentaminen Launeella pohjaveden pinnan alapuolelle

• Seuranta tiesuolan korvanneen liukkaudentorjuntamenetelmän vaikutuksista pohjaveden kloridipitoisuuteen

• Huonossa kemiallisessa tilassa olevien pohjavesialueiden puhdistaminen

• Tulevaisuudessa vesihuoltoverkostojen saneeraus tulee lisääntymään, kun kaupungin kasvuvuosina 1960-70-luvilla rakennetut verkostot tulevat käyttöiän loppuun.

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.