www.lahti.fi

Työhyvinvointivaltuutetut työsuojelun asiantuntijoina

Takaisin raportteihin

 

Työhyvinvointivaltuutetut työsuojelun asiantuntijoina

Työhyvinvoinnin toimijat

Työsuojelu perustuu lainsäädäntöön ja on käytännössä siihen liittyvää keskustelua, valvontaa, ohjausta, kouluttamista ja tiedottamista. Lahden kaupungissa työhyvinvointi-toiminta pohjautuu strategiaan, jonka mukaan osaava, motivoitunut ja työssä jaksava henkilöstö on avainasemassa. Tavoitteena on kehittää johtamisosaamista sekä henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista.

Työhyvinvointiorganisaatio vahvistui vuoden alusta, kun vanhan Nastolan kolme oman työn ohessa toimivaa työsuojeluvaltuutettua ja heidän varavaltuuttettunsa sekä viisi vanhan Lahden päätoimista työhyvinvointivaltuutettua ja heidän varavaltuutettunsa löivät hynttyyt yhteen kuntaliitoksen myötä. Muina toimijoina olivat työhyvinvointipäällikkö, työhyvinvointi-toimikunta ja työsuojeluasiamiehet, joita on valittu yli sadalla työpaikalla. Asiamiehet toimivat työpaikkatasolla työsuojelun yhteistoiminnassa työyhteisön, esimiesten ja valtuutettujen kanssa.

Kuvassa työhyvinvointivaltuutetut Helsingissä Kevan järjestämässä Työhyvinvointi julkisella alalla -tutkimuksen julkaisutilaisuudessa.


Työhyvinvoinnin prosessit

Työhyvinvoinninydinprosessit ovat työhyvinvoinnin kehittäminen ja lakisääteiset työsuojelutehtävät.

 

•   Työhyvinvoinnin kehittäminen: työhyvinvointikyselyn toteuttaminen, terveys-
     liikunnan edistäminen, työnohjaustoiminta, työyhteisötaitojen kehittä-
     minen, muutoshallinnan tukeminen.

•   Lakisääteinen työsuojelu: työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen, viranomais-
    yhteistyö (AVI), työpaikkaselvitykset, riskien arviointi, työpaikkakohtainen
    työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma, tapaturmat ja ammattitautiselvitykset,
    päihdeohjelma ja varhainen tuki.

 

Työhyvinvointikysely on työelämän laatua kuvaava mittari

Loppuvuodesta toteutettiin henkilöstölle työhyvinvointikysely, jonka tulosten mukaan työhyvinvoinnin koettiin olevan hyvällä tasolla. Kaupunkitasoisesti parannettavaa löytyy etenkin työssä jaksamisen osalta. Kyselyn tulosten analysointi tapahtuu työyhteisöissä, joissa tunnistetaan vahvuudet ja laaditaan kehittämissuunnitelmia työhyvinvoinnin parantamiseksi. Suunnitelmaa toteutetaan seuraavina vuosina.

Ellit ja Elmot liikunnallisen viestin viejinä

Merkittäviä työhyvinvoinnin toimijoita olivat myös Ellit ja Elmot, jotka toimivat liikkumisen vertaisohjaajina ja liikunnallisen viestin viejinä työyhteisöissään ottaen työkaverit mukaan työkykyä ylläpitävään toimintaan. Myös uudistettu sähköinen Petra-taukoliikuntaohjelma otettiin käyttöön.

Muutoksia tapahtuu töissä jatkuvasti, mutta niiden menestyksekäs johtaminen vaatii suunnitelmallista työtä

Tähän haasteeseen vastattiin muutosmentori- ja työnohjaustoiminnalla. Muutosmentorit tukivat esimiehiä ja työyhteisöjä muutoksen suunnittelussa ja sen toteuttamisessa. Muutosmentori-mallia kehitettiin entistä toimivammaksi. Työyhteisöissä on pidetty muutoksenhallinnan työpajoja sekä tilaisuuksia työyhteisötaitojen edistämiseksi. Työnohjaushakemuksia tuli edellisvuotta runsaammin ja työnohjaustoiminnan avulla on tuettu useita kuormittuneita tai sen vaarassa olevia työyhteisöjä sekä esimiehiä.

Vuoden 2016 painopistealueet

Työhyvinvoinnin painopisteet liittyivät turvalliseen työympäristöön, hyvin toimivaan työyhteisöön ja hyvinvoivaan työntekijään. Vuoden 2016 painopistealueet olivat: Riskienhallinta, sisäilma, työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta, työyhteisötaidot sekä työsuojelutoiminta ja koulutus.

Työhyvinvointivaltuutetut tutustuivat omatoimisesti edustamiensa työpaikkojen työoloihin pitäen yllä keskustelua työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä ennaltaehkäisevästä työhyvinvointityöstä.

Valtuutettujen tehtävissä painottuivat ohjaus ja neuvonta, työpaikkakäynnit, työn vaarojen ja väkivaltatilanteiden ja ristiriitojen selvittely, riskienhallinta, työtapaturmien tutkiminen, kosteus-, home- ja sisäilmaan liittyvät asiat.

Toimintavuoden aikana henkilöstöön kohdistuneet vaara- ja uhkatilanteet lisääntyivät entisestään mutta työtapaturmien määrä väheni. Molempia haittoja on analysoitu ja pyritty etsimään ratkaisuja niiden estämiselle yhdessä työpaikkojen esimiesten ja muun henkilöstön kanssa. Työhyvinvoinnin toimijat osallistuivat työsuojelun asiantuntijoina myös erilaisiin hankkeisiin ja  työryhmiin, kuten esimerkiksi Kotihoidon työhyvinvointihanke, Turvallisuus- ja riskienhallintaryhmä, Viisaan liikkumisen työryhmä, Yhdistyvien koulujen tukiryhmä, Voi hyvin työssä -kiertue ja Työelämä 2020 -hanke. Lisäksi valtuutetut verkostoituivat Päijät-Hämeen alueella toimivien työsuojeluvaltuutettujen kanssa tehden työtä päijäthämäläisittäin.

Työhyvinvoinnista huolehtiminen parantaa koko henkilöstön tyytyväisyyttä,
työelämän laatua ja yhteistyötä

 

Valtuutetut olivat toteuttamassa Työn iloa -tapahtumaa syyskuussa. Tapahtuma oli osa Työhyvinvoinnin pop up -kiertuetta. Kiertue toteutettiin yhteistyössä Hyvän työelämän ääni -hankkeen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Hämeen työelämän kehittäjien verkoston kanssa. Aiheena olivat mm. terveys, hyvinvointi, jaksaminen ja palautuminen, ravinto ja työn tuunaus. Tilaisuudessa työntekijät pääsivät myös tarkistamaan oman työhyvinvointinsa tilan esim. mittauttamalla verensokerin, verenpaineen, kehon-koostumuksen ja nappaamaan mukaansa vinkit arjessa jaksamiseen.

Kaupungin työntekijöistä osallistui syyskuussa lähes 500 henkilöä Matka hyvään kuntoon
-kiertue 2016 kuntorekassa tapahtuneeseen yksilölliseen kuntoindeksin mittaamiseen. Työkykyyn vaikuttavat fyysinen kunto, työn organisointi, työympäristö, osaaminen sekä esimiestyö ja johtaminen. Tuloksissa käsiteltiin työntekijöiden työkykyä, palautumista sekä fyysisen kunnon tuloksia, jotka työyhteisöraportin mukaan olivat hieman huonommat kuin väestöllä keskimäärin. Tulosten perusteella työkyvyn tukemiseen on syytä paneutua vielä paremmin ja se tullaan nostamaan työhyvinvoinnin yhdeksi painopistealueeksi.

Riskienhallinta on jokapäiväistä työtä

Riskien arviointi ja työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaohjelma ovat välineitä turvallisuuden johtamiselle ja ne muodostivat yhden työn painopistealueista. Työhyvinvointivaltuutetut tekivät yhdessä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvityksiä, joiden kautta työpaikoille annettiin suosituksia ja ohjeita työolojen parantamiseen. Työhyvinvointivaltuutetut osallistuivat myös aluehallintoviraston työsuojeluosaston, terveysvalvonnan ja paloviranomaisten tekemiin tarkastuksiin. Aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset suunnattiin mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä Jalkarannan kuntoutussairaalan osastoille. Tarkastuksia tehtiin yhteensä 19.                                                                                      

Sisäilmahaitat hallintaan

Työpaikkakohtaisissa sisäilmaryhmissä valtuutetut edustivat työsuojelua.Sisäilmaan liittyvät kysymykset muodostivat merkittävän kokonaisuuden toimintavuonna. Pulmallisia kohteita pohdittiin yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. Työntekijöiden työjärjestely-neuvottelut liittyivät yhä useammin sisäilma-kysymyksiin ja niissä etsittiin työntekijöille mahdollisuutta sijoittua työkykyä vastaaviin tehtäviin terveydellisistä syistä alentuneen työkyvyn vuoksi.

                                                                                         
 
 
 
                                                                                                                              Työsuoj.valt. Risto Juutilainen


Uudistetuilla toimintamalleilla edistettiin työhyvinvointia

Korvaavan työn malli                                                                     

Vuoden aikana valmisteltiin korvaavan työn malli ja se pilotoitiin sosiaali- ja terveys-toimialalla kotihoidossa. Korvaavalla työllä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemään tavanomaisia työtehtäviään, mutta kykenee tekemään omaa työtään kevennettynä tai jotain muuta kaupungissa tehtävää työtä, tai osallistumaan ammattitaitoa kehittävään koulutukseen. Korvaavan työn lähtö-kohtana on tukea työntekijän työhön paluuta, työkykyä ja työelämässä pysymistä, sekä varhentaa hänen työhön paluutaan. Toimintamallista on etua sekä työntekijälle että työnantajalle. Korvaava työ mahdollistaa työssä jatkamisen sairausloman sijaan ja vähentää sairauspoissaolokustannuksia. Erityistä kiitosta pilotti sai siihen osallistuvilta työntekijöiltä. Mallin valmistelu jatkuu ja se on tarkoitus ottaa käyttöön koko kaupungissa.

Hyvä käytös sallittu

Vuoden alusta otettiin käyttöön toimintaohje häirinnän, epäasiallisen kohtelun ja syrjinnän estämiseksi Lahden kaupungin työpaikoilla. Toimintaohje tuli todelliseen tarpeeseen, sillä henkilöstöllä on edelleen kokemuksia epäasiallisesta kohtelusta. Asioiden käsittelyä edistää se, että toimintamalli tuli tutuksi ja henkilöstö tietää millä tavalla asioiden käsittely etenee. Toimintamallin myötä tarvittaviin toimenpiteisiin päästiin vaikuttamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin ristiriitatilanteet eivät kärjistyneet suhteettoman suuriksi, ja sillä oli merkitystä koko työyhteisön työhyvinvoinnille.

Päihteetön ja terveellinen työpaikka

Myös uusi päihdeohjelma otettiin käyttöön. Uudistuksen tarkoitus oli painottaa ennalta-ehkäiseviä toimia ja parantaa henkilöstön terveydentilan seurantaa. Valitettavasti päihderikkomukset lisääntyivät edellisestä vuodesta ja apu tuli usealle työntekijälle liian myöhään. Valtuutetut avustivat esimiehiä päihderikkomusten käsittelyssä ja yhdessä päihdesairaanhoitajan kanssa antoivat päihdevalistusta työpaikoilla painottaen yhteisöllistä vastuuta työkavereista.

Varhainen tuki on välittävää johtamista

Valtuutetut osallistuivat varhaisen tuen toimintamallin luomiseen ja olivat työpajoissa valmentamassa esimiehiä mallin käyttöönotossa. Ensiarvoisen tärkeää on asioiden puheeksiotto ja henkilöstön kuunteleminen. Näitä taitoja työpajoissa harjoiteltiin. Työpajoissa ratkottiin vuorovaikutuksessa muiden kanssa työpaikoilla ilmenneitä todellisia tilanteita mallin prosessien mukaisesti. Toimintamalli painottaa jokaisen työyhteisön jäsenen vastuuta sekä oikeutta ja velvollisuutta rakentaa hyvää työilmapiiriä. Toimintamallilla edistetään ja kehitetään työhyvinvointia sekä vaikutetaan työssä jaksamiseen ja jatkamiseen.

Työn riskien arvioinnilla saadaan kokonaiskuva työpaikan työturvallisuuden ja
työterveyden tilasta ja kehittämistarpeista

Henkilöstön kokemat vaara- ja uhkatilanteet olivat huimassa nousussa. Henkilöstön tekemiä tapahtumaraportteja vaara-, uhka- ja läheltä piti tilanteista vastaanotettiin yhteensä 2270 (2015 oli 1527 ilmoitusta) kappaletta. Valtuutetut ovat toimineet työpaikkojen tukena riskien arvioinnissa ja asioiden käsittelyssä sekä pohtineet mahdollisia keinoja tilanteiden välttämiseen.

Sivistystoimialalla perus- ja lukio-opetuksessa pilotoitiin ZEF-järjestelmään sähköinen Turvallisuushavainnoinnin ilmoituslomake. Järjestelmän etuna on, että ilmoitukset kulkevat reaaliajassa, ja siitä saadaan raportteja, jotka toimivat turvallisuusjohtamisen välineenä. Ilmoituslomake tulee korvaamaan paperisen ilmoituslomakkeen koko kaupungissa.

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.