www.lahti.fi

Työhyvinvointi lukuina

Takaisin raportteihin

Työhyvinvointi lukuina

Sairauspoissaolot

Sairauspoissaoloihin sisältyvät varsinaiset sairauspoissaolot sekä työtapaturmien ja vapaa-ajan tapaturmien aiheuttamat poissaolot.

Sairauspoissaolojen määrä kalenteripäivä/henkilö on vuositasolla vaihdellut seuraavasti:

Sairauspoissaolot






2013 2014 2015 2016 uusi org 2016 2017
Konsernihallinto 9,3 12,9 10,4 7,8 12,1 6,6
Sivistyksen palvelualue 12,0 13,0 13,6 14,2 14 14,5
Kaupunkiympäristö 12,0 9,7 10,7 9,6 9,6 13,5
Koko henkilöstö 14,8 16,0 16,2 16,9 13,7 13,9

Taulukkoon on vertailtavuuden vuoksi lisätty sarake, jossa on vuosien 2017 ja 2016 osalta sama organisaatio. Sairauspoissaolot ovat nousseet nykyorganisaatiolla 0,2 kalenteripäivää.

Sairauspoissaolojen, vapaa-ajan tapaturmien ja työtapaturmien aiheuttamat poissaolot jakautuivat vuosina 2013 – 2017 seuraavasti:


2013 2014 2015 2016 uusi org 2016 2017
Sairauspoissaolot 86 630 91 035 91 885 100 614 42 961 44 255
Vapaa-ajan tapaturmat 6 040 6 587 6 538 6 494 3 216 3 166
Työmatka- ja työtapaturmat 2 619 2 363 3 725 3 631 1 467 1 510
Yhteensä (kalenteripäiviä) 95 289 99 985 102 148 110 739 47 644 48 931
henkilöt 6 428 6 258 6 287 6 537 3 488 3 519

14,8 16,0 16,2 16,9 13,7 13,9

Uuden organisaation mukaisesti laskettuna vuodelle 2016 varsinaisten sairauspoissaolojen kalenteripäivät lisääntyivät 1 294 päivällä. Vapaa-ajantapaturmien vuoksi poissaolopäiviä oli 50 päivää vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työmatka- ja työtapaturmien vuoksi sairauspoissaolopäivät kasvoivat 43 päivällä. Henkilöitä oli 31 enemmän.

Sairauspoissaolot, vapaa-ajan-, työ- ja työmatkatapaturmat kalenteripäivinä 2013 – 2017

poissaolot kalenteripäivinä 13-17

Sairauspoissaolojen syyt

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat vuonna 2017 eniten sairauspoissaolopäiviä, kuten aiempinakin vuosina. Toiseksi eniten kalenteripäiviä on ollut hengityselinsairauksissa ja kolmantena mielenterveyden häiriöissä. Mielenterveyshäiriöistä ja kasvaimista johtuneet sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. 

Sairauspoissaolojen syyt Kalenteripäiviä 2016 Kalenteripäiviä 2017 Kesto keskimäärin/ henkilö
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 12 131 11 958 3,4
Hengityselinsairaudet 7 533 7 343 2,1
Mielenterveydenhäiriöt 5 895 6 632 1,9
Tartuntataudit 3 670 2 905 0,8
Kasvaimet 1 997 2 850 0,8
Erilaiset oireet 2 231 2 597 0,7
Hermoston sairaudet 1 964 1 926 0,5
Vammat ja myrkytykset 1 342 1 596 0,5
Ruuansulatuselinsairaudet 1 155 1 159 0,3
Muut 5 043 5 289 1,5
Yhteensä 42 961,00 44 255 12,6

 Sairauspoissaolopäivät 2013 – 2017

sairauspoissaolopäivät 13-17

Esimiehen myöntämä työloma sairauden perusteella 

Esimiehen oikeutta myöntää työlomaa sairauden perusteella lisättiin aiemman kolmen päivän sijaan enintään seitsemään päivään vuonna 2015. Esimiehen myöntämien sairauspoissaolojen keskimäärä on ollut kaikkina kolmena vuotena 1,8 päivää.


Yhteensä kpl 2015 Yhteensä kpl 2016 Yhteensä kpl 2017 Yhteensä pv 2017
Esimiehen myöntämiä 1 päivä 2823 3602 1835 1835
Esimiehen myöntämiä 2 päivää 2207 2884 1355 2710
Esimiehen myöntämiä 3 päivää 797 1121 512 1536
Esimiehen myöntämiä 4 päivää 204 285 149 596
Esimiehen myöntämiä 5 päivää 99 132 48 240
Esimiehen myöntämiä 6 päivää 17 22 6 36
Esimiehen myöntämiä 7 päivää 20 15 8 56

6167 8061 3913 7009

ka. 1,8 pv ka. 1,8 pv ka. 1,8 pv

Työmatka- ja työtapaturmat

Työmatka- ja työtapaturmien lukumäärä




kalenteri

2013 2014 2015 2016 2017 pv 2017
Konsernihallinto 14 5 0 3 8 28
Sivistys 99 92 97 91 123 1 192
Kaupunkiympäristö 12 3 4 6 10 169
Koko henkilöstö 345 330 319 271 141 1510

 

Työtapaturmien ja ammattitautien lukumäärät vuosina 2013 – 2017 (joista aiheutunut sairauspäiviä)

työtapaturmat ja ammattitaudit

 

IF Vahinkovakuutusyhtiön vahinko- ja korvaustilasto 2017


Määrä kpl Korvaus päivät Korvauspäiviä tapaturmaa kohden Tapaturma korvaukset Korvaukset tapaturmaa kohden
Työssä 156 586 4 81 702 524
Työmatkalla 59 623 11 89 728 1 521
Ammattitauti 1 0 0 0 0
Yhteensä 216 1 209 6 171 430 794

IF Vahinkovakuutusyhtiön mukaan v. 2017 ammattitautiepäilyjä oli yksi.

Työterveyshuollon kustannukset

Henkilöstölle järjestetty lakisääteinen ennalta ehkäisevä työterveyshuolto ja vapaa-ehtoinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito aiheuttivat Lahden kaupungille yhteensä noin 1,239 miljoonan euron kustannukset. Kelalta saatavan korvauksen jälkeen nettokustannukset ovat noin 162 euroa henkilöä kohden.

Tavoitteena on siirtää painopistettä pois sairaudenhoidosta kokonaiskulujen nousematta. Trendi on ollut oikeanlainen ja vuoden 2017 työterveyskulut henkilöä kohden laskivat.

Tunnusluku

2013 2014 2015 2016 2017
60 % KELA I

779 654,47 773 774,27 863 701,31 1 044 402,96 550 623,41
50 % KELA II

1 754 400,43 1 389 359,49 1 284 249,84 1 354 415,92 675 217,30
Ei korvattavia

11 839,86 13 814,35 25 711,10 23 305,88 13 887,33
Yhteensä

2 545 894,76 2 176 948,11 2 173 662,25 2 422 124,76 1 239 728,04
Suhde KELA I

31% 36% 40% 43% 44%
Suhde KELA II

69% 64% 59% 56% 54%
Henkilömäärä

6 428 6 074 6 287 6 537 3 519
€ / hlö

396,06 € 358,40 € 345,74 € 370,53 € 352,30 €
€ / hlö KELA:n jälkeen

186,82 € 167,60 € 161,18 € 171,97 € 162,47 €

 

työterveyshuollon kustannukset

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.