www.lahti.fi

Työhyvinvointivaltuutetut työsuojelun asiantuntijoina

Takaisin raportteihin

Työhyvinvointivaltuutetut työsuojelun asiantuntijoina

Työhyvinvoinnin tehtävät

Työsuojelun yhteistoiminta tarkoittaa työnantajan ja työntekijöiden tekemää yhteistyötä työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseksi. Lainsäädäntö sekä yhteistoiminnasta tehdyt sopimukset ohjaavat yhteistyötä. Työsuojelun yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti välittömässä yhteistoiminnassa työpaikoilla. Laajakantoisemmat ja yleisemmät asiat käsitellään edustuksellisessa työsuojelutoimikunnassa.

Työpaikalla työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat:

  • Työntekijöiden fyysistä ja henkistä turvallisuutta ja terveyttä koskevat seikat, kuten työpaikan tapaturmavaarat ja niiden torjunta, työn ergonomia, väkivallan uhka ja sen torjunta ja työn henkinen kuormittavuus.
  • Työn ja työpaikan vaarojen ja riskien arvioinnin periaatteet ja menetelmät sekä riskien arvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat.
  • Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät työssä jaksamista tukevat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja – ohjelmat.
  • Työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat, kuten muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä.
  • Työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen toteutustapa ja seuranta.
  • Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveysvaikutuksia kuvaavat seurantatiedot, kuten sattuneet tapaturmat, vaaratilanteet, väkivalta- ja uhkatilanteet, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä toimenpiteet näiden tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi.
  • Yhteistoiminnassa käsitellään myös edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutuksen seuranta.
  • Myös työterveyshuollon toteuttamista koskevat asiat ja työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet tulee käsitellä yhteistoiminnassa. 

Työhyvinvoinnin toimijat

Työhyvinvointiorganisaatio antaa lakisääteisten velvoitteittensa lisäksi neuvoja ja ohjeita sekä valvoo ja auttaa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa työnantajaa ja henkilöstöä.  Yhteistoiminnan ensisijainen muoto on esimiehen ja työntekijän välinen keskustelu ja vuorovaikutus. Kaupungin strategiset arvot yhteistyö, avoimuus ja vastuullisuus ohjaavat myös työhyvinvointityötä ja näkyvät kaikessa toiminnassa.

Työhyvinvointivaltuutetut toteuttivat omaa tehtäväänsä tutustumalla edustamiensa työpaikkojen työoloihin pitäen yllä keskustelua työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä ennaltaehkäisevästä työhyvinvointityöstä. Vuosi 2017 oli muutosten aikaa työnhyvinvoinnin toimijoiden suhteen. Soten siirryttyä vuoden alussa hyvinvointiyhtymään ja taseyksiköiden yhtiöittäminen toi muutoksia työhyvinvointivaltuutettujen määrään sitä pienentäen. Vuoden lopussa oli kaksi ja puoli päätoimista työhyvinvointivaltuutettua, kolme oman toimen ohessa toimivaa työsuojeluvaltuutettua ja lähes 70 työpaikoilla valittua työhyvinvointiasiamiestä. Asiamiehet toimivat työpaikkatasolla työsuojelun yhteistoiminnassa työyhteisön, esimiesten ja valtuutettujen kanssa. Työhyvinvointitoimikunnan puheenjohtajana toimi henkilöstöjohtaja ja pysyvinä asiantuntijoina henkilöstöpäälliköt.

Ellit ja Elmot liikunnallisen viestin viejinä

Merkittäviä työhyvinvoinnin toimijoita olivat myös Ellit ja Elmot, jotka toimivat liikkumisen vertaisohjaajina ja liikunnallisen viestin viejinä työyhteisöissään, ottaen työkaverit mukaan työkykyä ylläpitävään toimintaan.

Työhyvinvoinnin ja työsuojelun prosessit

Työhyvinvoinnin ydinprosessit ovat työhyvinvoinnin kehittäminen ja lakisääteiset työsuojelutehtävät

  • Työhyvinvoinnin kehittäminen: työhyvinvointikyselyn toteuttaminen, terveysliikunnan edistäminen, työnohjaustoiminta, työyhteisötaitojen kehittäminen, muutoshallinnan tukeminen
  • Lakisääteinen työsuojelu: työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen, viranomaisyhteistyö (AVI), työpaikkaselvitykset, riskien arviointi, työpaikkakohtainen työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma, tapaturmat ja ammattitautiselvitykset, päihdeohjelma ja varhainen tuki.

Vuoden painopistealueet

Työhyvinvoinnin edistäminen on ennakoivaa ja yhteistoiminnallista. Ennakointia ohjaa kaupungin strategia, työhyvinvoinnin kaupunkitasoinen toimintaohjelma ja työpaikoilla tehtävät työhyvinvoinninsuunnitelmat. Työntekijöiden hyvinvointia edistetään kehittämällä osaamista ja tukemalla työ- ja toimintakykyä sekä oman työn hallintaa. Osaamista ohjataan koulutussuunnitelmien avulla. Työyhteisön toimivuutta kehitetään parantamalla työyhteisötaitoja ja muutoksenhallintaa. Työhyvinvoinnin painopisteet liittyvät turvalliseen työympäristöön, hyvin toimivaan työyhteisöön ja hyvinvoivaan työntekijään.

Riskienhallinta

  • työpaikkaselvitykset
  • riskienarviointi  ja toimenpiteet
  • turvallisuuskävely
  • vaara- ja uhkatilanteet, läheltä piti tilanteet
  • perehdytys ja työhönopastus
  • käyttöturvallisuus
  • kaupunki- ja toimialakohtaiset ohjeet

Sisäilma

  • kaupungin sisäilmaryhmä
  • työpaikkakohtaiset sisäilmaryhmät
  • ohjeistus terveyshaitan epäily
 

Työkykyä ja työhyvinvointia ylläpitävä toiminta

  • Elli-toiminta
  • Petra-taukoliikunta ohjelma
  • varhaisen tuen toimintamalli
  • työterveyshuoltoyhteistyö

Työyhteisötaidot

  • epäasiallinen kohtelu ja häirintä
  • kehittäminen
  • muutoksentuki
  • työyhteisöviestintä
 

 Työsuojelutoiminta ja koulutus

  • koulutuskalenteri
  • esimiesten työsuojelukoulutus
  • sähköinen oppimisympäristö käyttöön
  • viranomaistarkastukset; 
    Aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset, palotarkastukset ja      terveydensuojeluntarkastukset

 Toimiminen verkostoissa

  • Alueelliset työsuojeluvaltuutetut
  • Työelämä 2020 –hanke
  • TyhyverkostoX – Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen (2015-2018)
  • Viisasliikkuminen -hanke
 

Työhyvinvoinnista huolehtiminen parantaa koko henkilöstön tyytyväisyyttä, työelämän laatua ja yhteistyötä

Työhyvinvointivaltuutettujen tehtävissä painottuivat ohjaus ja neuvonta, työpaikkakäynnit, työn vaarojen ja väkivaltatilanteiden ja ristiriitojen selvittely, riskienhallinta, työtapaturmien tutkiminen, kosteus-, home- ja sisäilmaan liittyvät asiat. Vuoden aikana osallistuttiin perusopetuksen työnohjaushankkeeseen, jonka tavoitteena on tarjota ammatillista työnohjausta henkilöstölle. Lisäksi osallistuttiin oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaiseen yhteisön hyvinvoinnin sekä ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämisen ryhmään.

Riskien arviointi ja työpaikkakohtainen työsuojelun toimintaohjelma ovat välineitä turvallisuuden johtamiselle ja ne muodostivat yhden työn painopistealueista. Työhyvinvointivaltuutetut tekivät yhdessä työterveyshuollon kanssa työpaikkaselvityksiä, joiden kautta työpaikoille annettiin suosituksia ja ohjeita työolojen parantamiseen. Työhyvinvointivaltuutetut osallistuivat myös aluehallintoviraston työsuojeluosaston, terveysvalvonnan ja paloviranomaisten tekemiin tarkastuksiin.

Sisäilmahaitat hallintaan

Työpaikkakohtaisissa sisäilmaryhmissä valtuutetut edustivat työsuojelua. Sisäilmaan liittyvät kysymykset muodostivat merkittävän kokonaisuuden toimintavuonna. Pulmallisia kohteita pohdittiin yhteistyössä tilakeskuksen kanssa. Työntekijöiden työjärjestelyneuvottelut liittyivät yhä useammin sisäilmakysymyksiin ja niissä etsittiin työntekijöille mahdollisuutta sijoittua työkykyä vastaaviin tehtäviin terveydellisistä syistä alentuneen työkyvyn vuoksi.

Uudistetuilla toimintamalleilla edistettiin työhyvinvointia

Edellisen vuoden aikana uudistettiin työhyvinvoinnin toimintamallit ja niiden käyttöön ottoon paneuduttiin toimintavuoden aikana. Korvaavan työn malli otettiin koko kaupungin käyttöön toukokuussa 2017. Korvaavaa työtä tehtiin yhteensä 245 päivää. Mallin tunnetuksi tekeminen ja edelleen kehittäminen jatkuu.

Työsuojeluvaalit

Työsuojeluvaalit järjestettiin syksyllä 2017 Työturvallisuuskeskuksen vaaliohjeiden mukaan. Kunta-alalla työsuojelukausi kestää neljä vuotta. Vaaleilla valittiin kolme päätoimista työhyvinvointivaltuutettua ja heidän varansa toimintakaudelle 2018–2021. Myös esimiehet asettivat ehdokkaansa vaaleihin ja toimihenkilöille valittiin oman työn ohessa toimiva esimiesten työhyvinvointivaltuutettu. Työpaikkakokouksissa valitaan työhyvinvointiasiamiehet.

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.