Työhyvinvointitoiminta

Takaisin julkaisuihin

Työhyvinvointitoiminta

Työsuojelun yhteistoiminnan järjestäminen vaalikaudeksi 2018-2021

Lahden kaupunkiorganisaation työsuojelusta ja työhyvinvoinnista huolehtii työhyvinvointiorganisaatio. Työhyvinvointiorganisaatio antaa lakisääteisten velvoitteisensa lisäksi neuvontaa ja ohjausta, luo toimintamalleja sekä valvoo ja auttaa työhyvinvointiin liittyvissä asioissa työnantajaa ja henkilöstöä. Kaupungin työhyvinvointiorganisaation muodostavat kaupungin työhyvinvointitoimikunta, työhyvinvointipäällikkö, työhyvinvointivaltuutetut sekä työhyvinvointiasiamiehet.

Työsuojeluvaalit

Vaaleilla valittiin kolme päätoimista työhyvinvointivaltuutettua; Juuso Tolonen, Marianna Nieminen ja Tarja Virkki, ja yksi oman työn ohessa toimiva esimiesten työhyvinvointivaltuutettu Niina Savolainen sekä heidän varavaltuutetut. Toimikunnan puheenjohtajaksi työnantaja nimesi Mauno Väänäsen ja toiseksi työnantajan edustajaksi Jorma Vaskelaisen, jonka varajäseneksi nimettiin Mika Kemppainen. Toimikunnan esittelijänä toimii Päivi Maisonlahti, sihteerinä Katri Torila ja asiantuntijana Ulla Tevajärvi. Työhyvinvointitoimikunta kokoontui vuoden 2018 aikana kuusi kertaa. Työpaikoille valittiin työhyvinvointiasimiehiä yli 90

Työhyvinvointiasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan

Työhyvinvointiasiamies seuraa ja arvioi oman työyhteisönsä työolojen kehitystä ja toimii työsuojelukysymysten esiin nostajana. Työhyvinvointiasiamiehen tehtävät liittyvät pääosin välittömään työsuojelun yhteistoimintaan työpaikalla sekä tiedon välittämiseen työn vaarojen ja haittojen selvittämisessä ja niistä aiheutuvissa toimenpiteissä. Työsuojeluasiamiehen tehtäviin kuuluu osallistua työpaikkaansa koskevien työsuojeluasioiden käsittelyyn ja toteutukseen. Monissa työyksiköissä on käytäntönä, että esimies ja työhyvinvointiasiamies toimivat yhdessä ns. työsuojeluparina.

Työsuojelunyhteistoiminnassa käsiteltävät asiat

  1. työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen välittömästi vaikuttavat asiat ja niitä koskevat muutokset;
  2. periaatteet ja tapa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään sekä edellä tarkoitetussa selvityksessä ja työterveyshuollon tekemässä työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat;
  3. työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät, työssä jatkamista tukevat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat;
  4. työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyvät asiat;
  5. työsuojeluviranomaisen valvontaan kuuluvassa laissa tarkoitetun työtekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarve ja järjestelyt;
  6. työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot;
  7. edellä 1–6 kohdassa tarkoitettujen asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta. Edellä 1–7 kohdassa tarkoitettuja asioita on käsiteltävä niiden valmistelu- ja toteuttamisaikataulu huomioon ottaen yhteistoiminnan tavoitteiden kannalta riittävän ajoissa.

Työhyvinvointivaltuutetut työsuojelun asiantuntijoina

Alla olevassa kuvassa on päätoimisten työhyvinvointivaltuutettujen ajankäytön seuranta vuodelta 2018. Yli 60 % ajankäytöstä kohdistui organisaation sisäiseen yhteistyöhön sekä työntekijöiden ja esimiesten tukeen. Kehittäviin ja korjaaviin toimenpiteisiin käytettiin seuraavaksi eniten aikaa 18 %. Työpaikkakäynnit ja työyhteisöjen tilan tarkkailu kuuluvat tähän pääluokkaan. Työpaikkakäynneillä työhyvinvointivaltuutetut pitävät yllä henkilöstön keskuudessa työturvallisuus ja -terveysasioita.

Ajankäytön seuranta

ajankäytön seuranta

  • Organisaation sisäinen yhteistyö

Osallistuminen työhyvinvointitoimikunnan kokouksiin, sisäilmaryhmiin ja yhteistoiminta- ja yhteistyöryhmiin. Valmistelutehtävät, kuten työhyvinvoinnin toimintaohjelma, toimintaohjeet, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus suunnitelma, henkilöstöohjelma. Yhteistyö muiden työhyvinvoinnin toimijoiden ja henkilöstöhallinnon asiantuntijoiden kanssa. Vaara- ja uhkatilanteiden ja turvallisuuspoikkeamatilanteiden selvittäminen.

  • Kehittävät ja korjaavat toimenpiteet

Työympäristön ja työhyvinvoinnin tilan tarkkailu työpaikkakäynneillä. Työyhteisöjen tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuminen työhyvinvoinnin asiantuntijoina. Toimintamallien, ohjeiden ja oppaiden kehittäminen, työtilojen suunnittelu ja rakennushankkeet. Työtapaturmien ja ammattitautien selvittely.

  • Yhteistyö työterveyshuollon kanssa

Osallistuminen työpaikkaselvityksiin ja työkykyneuvotteluihin sekä muuhun työterveyshuoltoyhteistyöhön.

  • Viranomaisyhteistyö

Osallistuminen viranomaistarkastuksiin kuten Aluehallintoviraston työsuojelutarkastukset, terveydensuojeluviranomaisen ja palo- ja pelastusvaranomaisen tarkastukset. Yhteistyö poliisin kanssa vaara- ja uhkatilanteissa.

  • Oma kouluttautuminen

Oman osaamisen kehittäminen osallistumalla koulutuksiin, työpajoihin, webinaareihin ja alan seminaareihin.

  • Työntekijöiden ja esimiesten tuki

Esimiesten ja työntekijöiden ohjaus, neuvonta ja tiedon jakaminen.

Viranomaisyhteistyö pilotti perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa

Yhteistyössä tehtävät viranomaistarkastukset ja työpaikkaselvitykset pilotti toteutettiin syksyllä Renkomäen koululla ja päiväkodissa. Pilotin ”isännän” aluepäällikkö Matti Saarelan mukaan pilotista saatiin hyviä kokemuksia ja kehittämisen kohteita. Yhteistyötä päätettiin jatkaa. Lahti on koko maassa edelläkävijä ja kiittää yhteistyökumppaneita Työterveyshuolto Wellamo Oy, Lahden kaupungin terveysvalvonta, AVI työsuojeluosasto ja Päijät-Hämeen Pelastuslaitosta ennakkoluulottomasta asenteesta osallistumalla pilottiin.

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.