Johdanto

Suomi on sitoutunut Euroopan yhteisiin jätteiden kierrätys- ja hyödyntämistavoitteisiin. Tavoitteiden tarkoituksena on olla päämäärinä suunniteltaville ja toteutettaville toimenpiteille, joilla edistetään jätehierarkian toteuttamista ja pyrkimyksiä kohti resurssiviisasta kiertotalousyhteiskuntaa. Kaupungeilla ja kunnilla on julkisina toimijoina ja julkisia hankintoja tekevinä organisaatioina suuri merkitys ja vaikutus konkreettisten toimenpiteiden tekijöinä ja uusien toimintamallien sekä käytäntöjen käyttöönotossa ja esimerkin näyttäjinä.

Rakennus- ja purkujäte on yksi nyky-yhteiskunnan suurimmista jätevirroista. Rakennus- ja purkujäte on alkuvuodesta 2018 julkaistun uuden Kierrätyksestä kiertotalouteen – Valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2023 yksi neljästä painopistealueesta. Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen lisäksi tärkeänä tavoitteena on rakennus- ja purkujätteen materiaalihyödyntämisasteen nostaminen vähintään 70 %:iin vuoteen 2020 mennessä.

Rakennus- ja purkujätteestä määrällisesti merkittävin osa on betoni- ja tiilijätettä. Rakentamisessa syntyy lisäksi suuri määrä ylijäämämaita, mutta niitä ei lasketa mukaan EU:n rakennus- ja purkujätteen hyödyntämistavoitteiden laskentaan. Suomessa betoni- ja tiilijätteestä hyödynnetään tälläkin hetkellä suurin osa, mutta merkittävä osa tästä hyödyntämisestä on maantäytöksi katsottavaa alempiasteista hyödyntämistä. Kiertotalouden periaatteiden mukaisesti materiaalit tulisi säilyttää kierrossa ja hyödyntää mahdollisimman korkealla jalostusasteella, jolloin niiden arvopotentiaali tulisi myös hyödynnettyä täysimääräisesti.

Tämän ohjeen avulla ja ohjeen laatimisessa mukana olevien Lahden kaupungin, Hollolan kunnan ja alan yritysten yhteistyöllä pyritään edistämään ja tehostamaan rakennus- ja purkutoiminnassa sekä rakennustuoteteollisuudessa syntyvän betoni- ja tiilijätteen jalostamista kierrätyskiviainekseksi sekä luomaan sille kysyntää rakentamisessa. Kysynnän luominen korkeatasoiselle betonimurskeelle synnyttää hyvälaatuisen, tuotteistetun betonimurskeen tarjontaa ja yhdessä muiden ohjauskeinojen kanssa ohjaa tämän jätevirran parhaaseen käyttötarkoitukseen.

Betonimurskeen kierrätyksellä voidaan vaikuttaa rakenteen ja rakentamisen elinkaaren aikaisiin ympäristövaikutuksiin ja kustannuksiin. Hyödyntämällä laadukasta betonimursketta maarakentamisessa luonnon kiviaineksen sijasta, rakennusjätteen sijoitustarve kaatopaikoille ja alempiarvoiseen maantäyttöön pienenee ja samalla myös luonnonkiviaineksen ottotoiminnan, louhinnan ja murskauksen tarve maarakennuskäyttöön vähenee. Hyödyntämällä ja murskaamalla betonijäte syntypaikalla tai lähellä betonimurskeen käyttökohdetta voidaan vähentää kuljetusmatkoja ja näin pienentää kuljetuksista syntyviä päästöjä. Myös keskitetyn betonijätteen jalostus on resurssitehokasta, kunhan sille on osoitettu sijoituspaikkoja kasvukeskusten läheisyydessä, eli siellä, missä jätettä syntyy ja rakentamisessa kiviaineksia tarvitaan. Kuljetusmatkoja vähentävät kierrätys- ja jalostusalueiden keskeiset sijainnit seutukunnassa – kiviaineslouhokset ja murskaamot sijaitsevat normaalisti kauempana kiviainesten käyttötarpeesta.

Betoni sitoo elinkaarensa aikana hiilidioksidia (CO2) karbonisaatioreaktioissa. Betonijätteen murskaamisen jälkeen tämä reaktio kiihtyy, koska reagoivan materiaalin pinta-ala kasvaa. Murskauksen jälkeen betonimurske [1] pystyy sitomaan jopa noin 1/3 sementin valmistuksessa aiheutuneista hiilidioksidipäästöistä eli noin puolet sementin 
valmistusprosessin kalsinaatioreaktiossa vapautuvasta hiilidioksidista. Betonimurske toimii siis hiilidioksidinieluna. Suomen hiilidioksidipäästöistä n. 1,5 % muodostuu sementin valmistuksessa.

Tähän ohjeeseen on koottu kattavasti tietoa betonimurskeen hyödyntämisestä infrarakentamisessa sekä ohjeita suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä myös ohjeeksi betonimurskeen valmistajille. Ohjeen tavoitteena on lisätä betonimurskeen käyttöä seutukunnassa infrarakentamisessa ja sitä kautta luoda jatkuvaa kysyntää korkeamman jalostusasteen betonimurskeille.

Ohjetta päivitetään tarvittaessa.

1 Tutkimus on tehty 0/45 mm betonimurskeella (Rudus Oy 2014)

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.