www.lahti.fi

2.1 Ympäristölainsäädäntö betonijätteen käsittelyssä ja hyödyntämisessä

Takaisin raportteihin

Ympäristölainsäädäntö betonijätteen käsittelyssä ja hyödyntämisessä

Lisää sisältö Betonijätteen käsittelyllä tarkoitetaan jätteen käsittelyä, kuljetusta, jalostamista sekä hyödyntämistä. Näihin toimintoihin liittyy jäte- ja ympäristölainsäädännöstä johtuvia velvoitteita.

2.1.1. Betonijätteen kuljetukset

Betoni- ja tiilijätteen kuljetuksissa on jätteen mukana oltava siirtoasiakirja, jonka jätteen tuottaja tai hänen edustajansa laatii, jotta jätteen alkuperä, kuljettaja ja vastaanottaja voidaan jäljittää [3]. Betonimurskeen osalta siirtoasiakirjana voi toimia myös kuormakirja, jos siinä on normaalin kuormakirjan tietojen lisäksi ilmoitettu myös betonimurskeen jätenimike.

Jätteen kuljettajien on lisäksi rekisteröidyttävä jätehuoltorekisteriin (JäteL 94 §).

2.1.2. Betonijätteen käsittely murskaamalla

Jätteiden ammattimainen käsittely on ympäristöluvanvaraista toimintaa, ellei sitä ole vapautettu ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraisuudesta. Betonijätteen murskaamisen osalta lainsäädäntöön perustuvaa vapautusta ympäristölupavelvollisuudesta ei ole, mutta ympäristöministeriön muistiossa 19.12.2014 ”Jätelain eräiden säännösten tulkintalinjauksia”, betonijätteen murskaaminen purkutyömaalla on katsottu olevan lyhytkestoisuuden ja tilapäisyyden johdosta toimintaa, joka voidaan tehdä ilman ympäristölupaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tehtävällä meluilmoituksella [4]. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen arvioi murskauksen laajuuden, sijaintipaikan ja ympäristöolosuhteiden perusteella, voidaanko murskaus tehdä meluilmoituksella vai vaaditaanko siltä ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Ympäristönsuojeluviranomainen voi antaa myös määräyksiä melun ja pölyn leviämisen estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

2.1.3. Betonimurskeen hyödyntäminen

Betonimurskeen käyttö rakentamisessa on myös lähtökohtaisesti jätteen käsittelyä eli ympäristöluvanvaraista toimintaa. Suomessa on kuitenkin säädetty kansallinen MARA-asetus, joka helpottaa eräiden jätteiden, kuten betonimurskeen, hyödyntämistä maarakentamisessa. Tiilimursketta sellaisenaan ei käsitellä tässä ohjeessa, koska se rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan ei sovellu hyvin infrarakentamisen päällysrakenteisiin tai routimattomiin täyttöihin.

Ensimmäinen MARA-asetus säädettiin 2006 (591/2006, kumottu) ja siitä tehtiin kokonaan uusi versio (Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017), joka on astunut voimaan vuoden 2018 alusta. MARA-asetuksella vaatimukset täyttävän betonimurskeen hyödyntäminen voidaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa käyttökohteissa tehdä rekisteröintimenettelyllä.
Betonimurskeen hyödyntäminen on edelleen mahdollista myös ympäristöluvalla kohteissa, jotka eivät kuulu MARA-asetuksen soveltamisalaan, kuten pohjavesialueet, mikäli viranomainen katsoo, ettei hyödyntämisestä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lisäksi betonimurskeen pienimuotoinen, ei-ammattimainen hyödyntäminen, voi olla mahdollista tehdä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiin perustuvana hyödyntämisenä.

Lahdessa [5] pienimuotoisen hyödyntämisen ylärajana on 500 tonnia ja Hollolassa [6] tapauskohtaisen harkinnan mukaisesti enintään 500-1000 tonnia.
MARA-asetuksen nojalla tehtävä hyödyntäminen pitää olla suunnitelmallista. Suunnitelmallisuus voidaan osoittaa useissa lakisääteisissä hyväksymismenettelyissä sekä tietyillä muilla viranomaisen hyväksymillä suunnitelmilla. Hyödyntäminen tulee rekisteröidä ennen hyödyntämisen aloittamista ELY-keskukselle tehtävällä MARA-rekisteröinti-ilmoituksella ja hyödyntämisen saa aloittaa vasta, kun ELY-keskus on ilmoittanut hyödyntämisen rekisteröinnistä. Myös betonimurskeen varastointia voidaan tehdä MARA -ilmoituksessa asetuksessa ja sen soveltamisohjeessa määritellyillä reunaehdoilla. Velvollisuus ilmoituksen tekemiseen on hyödyntämispaikan tai varastointipaikan haltijalla, joka voi valtuuttaa myös esimerkiksi suunnittelijan, rakennuttajakonsultin tai materiaalitoimittajan tekemään ilmoituksen puolestaan.

MARA-asetuksen soveltamisen vaiheet betonimurskeen hyödyntämisen kannalta ovat:

1. Selvitetään, sijaitseeko kohde pohjavesialueella. Pohjavesialuekarttoja löytyy esim. SYKE:n Karpalo -palvelusta tai Paikkatietoikkuna -karttapalvelusta
2. Selvitetään täyttääkö kohde MARA-asetuksen vaatimukset (kuuluuko kohde MARA-asetuksen soveltamisalaan ja täyttääkö hyödyntämispaikka asetuksen vaatimukset)
3. Selvitetään täyttääkö materiaali MARA-asetuksen vaatimukset (ympäristökelpoisuus ja tekninen kelpoisuus)
4. Hyödyntämispaikan haltija tai hänen edustaja tekee ilmoituksen rekisteröintiä varten (rekisteröinti-ilmoitus) ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Hyödyntämispaikan omistajasta tulee jätteen haltija.
5. Hyödyntämisen päätyttyä tehdään MARA -loppuraportti ELY-keskukselle.

MARA-asetuksella betonimurskeen käyttö on sallittua peitetyissä tai päällystetyissä väylä- ja kenttärakenteissa sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteissa. MARA-asetus sallii betonimurskeen käytön julkisilla ja yksityisillä alueilla.

Väylillä tarkoitetaan kapeahkoja (pääosin leveydeltään alle 10 m) kulkuväyliä, kuten yleisiä tai yksityisiä teitä, katuja, pyöräteitä ja jalkakäytäviä, metsäautoteitä sekä ulko- ja maastoliikunta-reittejä, kuten kuntopolkuja ja -ratoja, luontopolkuja ja retkeilyreittejä.

Kentillä tarkoitetaan väylää leveämpiä (pääosin leveydeltään yli 10 m) sekä pinta-alaltaan laajahkoja maarakenteita, joiden tekniset ja toiminnalliset vaatimukset vaihtelevat käyttötarkoituksesta riippuen kuten väylillä. MARA-asetuksen soveltamisalaan kuuluvia kenttiä ovat muun muassa satama-, teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentät, ratapihat ja pysäköintialueet, ulkoliikuntapaikkojen kentät (mm. urheilu-, pallo-, pesäpallo ja tenniskentät), erityisurheilualueiden kentät (mm. ampumarata-alueen kentät ja golfkentät) sekä eläinurheilualueiden kentät (mm. ratsastuskentät, raviradat ja koiraurheilualueet).

Teollisuus- ja varastorakennuksella tarkoitetaan katettua rakennusta, jota käytetään teolliseen toimintaan tai esineiden tai aineiden varastointiin, ja jota ei käytetä asumiseen.

MARA-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle betonimurskeen käytön osalta on rajattu mm. vallirakenteet ja muu yli 1,5 metriä paksut rakenteet sekä esimerkiksi puistot ja viheralueet muiden kuin niillä sijaitsevien väylien osalta.

MARA-asetuksesta on laadittu soveltamisohje [7] ja perustelumuistio [8], joka on laadittu yhtenäistämään ja selkeyttämään asetuksen käytännön toimeenpanoa ja tulkintaa.

 

3 Siirtoasiakirja lainsäädännössä: Jätelaki (JäteL 646/2011) 121 § ja jäteasetus (179/2012) 24 §
4 Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 118 §
5 Lahden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, 11 §
6 Hollolan kunnan ympäristönsuojelumääräykset, 9 §
file:///C:/Users/Omistaja/Downloads/MARA_soveltamisohjeluonnos_versio%20010318.pdf,%20MARA_soveltamisohjeluonnos_versio%20010318.pdf
8 Mara-asetuksen soveltamisohje ja Mara-ilmoituslomakkeet ympäristöhallinnon www-sivuilla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/Ymparistonsuojelulain_mukaiset_ilmoitukset/Jatteiden_hyodyntaminen_maarakentamisessa

 

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.