Arviointia MUN PÄIVÄKOTI-hankkeen kehittämismatkalta

Takaisin julkaisuihin

Arviointia MUN PÄIVÄKOTI -hankkeen kehittämismatkalta

Yhteistä kehittämistyötä tehtiin seudullisena yhteistyönä laajassa hankkeessa, jossa oli mukana kehittämispäiväkoteja yhdeksästä kunnasta.Hanketta arvioitaessa seudullisuus koettiin vahvuuteena. Kehittämistyöllä saatiin muutosta oppimisympäristöjen lisäksi myös toimintakulttuuuriin, muuun muassa lasten osallisuuteen liittyen. 

MUN PÄIVÄKOTI- hankkeessa kehittämistyön lähtökohtana oli lasten osallisuus oppimisympäristöjä kehitettäessä. Tätä punaista lankaa punaista lankaa kuljetettiin mukana läpi hankkeen alkukartoitusvaiheesta kehitettyjen ratkaisujen arviointi - ja edelleen kehittämisvaiheeseen.

Päiväkotien kehittämistyössä lasten osallisuus oppimisympäristöjen kehittämisessä toteutui päiväkotien oman arvion mukaan hyvin. Kasvatustieteen maisteriopiskelijan, Marja Yrjönmäen päiväkodeille toteuttaman kyselyn mukaan lapset olivat aktiivisia toimijoita kehittämistyössä. Kyselyyn vastasi 93 % kehittämistyössä mukana olleista päiväkodeista. Alkukartoitusvaiheessa lasten osallisuus oli runsasta. Myös ympäristöjen toteuttamisvaiheessa lasten osallisuus ympäristöihin ideoitujen ratkaisujen toteuttamisesessa oli runsasta, mutta selvästi vähäisempää kuin alkukartoitusvaiheessa.

Lasten osallisuuden heikointa toteutumista ympäristöjen toteuttamisvaiheessa voi osittain selittää henkilöstön vaihtuvuus, joka oli runsasta useassa kehittämisyksikössä. Myös päiväkotien kanssa käydyissä arviointikeskusteluissa tuotiin kehittämistyön haasteena esille henkilöstön sitoutumattomuus hankkeeseen, jonka koettiin johtuvan henkilöstön vaihtumisesta kesken hankkeen toteuttamisen.

Testaus, arviointi - ja edelleen kehittämisvaiheessa lasten jatkokehittämisideat otettiin hyvin huomioon ja niitä hyödynnettiin ympäristöjä edellen muokattaessa. Varhaiskasvatussuunnitelman ajatuksenahan on lasten mielenkiinnon kohteiden pohjalta muokkautuvat ja kehittyvät ympäristöt, joten ympäristöjen arvioinnin ja muokkaamisen tulisi olla jatkuva prosessi, ei vain hankkeen mukana tuomaa kehittämistyötä.

Testaus, arviointi - ja kehittämisvaiheessa lasten jatkokehittämisideat otettiin hyvin huomioon ja ympäristön muokkauksia jatkettiin edelleen lapsilta tulleiden ajatusten pohjalta.

 

Touku-kesäkuussa 2019 käydyissä arviointikeskusteluissa kehittämispäiväkotien henkilöstö koki yhteisten kehittämispäivien ja niihin liittyvien koulutusten luoneen hyvän kehyksen kehittämistyölle. Kehittämispäivät pitivät kehittämistyön koko ajan virellä ja koordinaattorin luoma aikataulutus loi "positiivisen pakon" työstää asioita tietyssä aikataulussa.Kehittämistyön seudullisuus koettiin niin ikään positiivisena asiana.

Kehittämistyössä mukana olleista päiväkodeista kaksitoista päiväkotia viidestätoista koki toimintakulttuurin kehittyneen hankkeen myötä. Muutosta toimintakulttuurissa koettiin saadun aikaan mm. yhteisöllisyyden lisääntymisenä, sallivampina asenteina lasten liikkumista kohtaan ja lasten osallisuuden vahvistumisena varhaiskasvatuksen arjen toiminnassa.

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.