www.lahti.fi

 

Näkökulmia osallistamiseen

Järkevä resursointi pelastaa yöunet -
Henrik Saari, vuorovaikutussuunnittelija

Vuorovaikutussuunnittelija Henrik SaariVauhdikas palaveri takana, mutta mitä tulikaan sovittua ja kuka tekee mitäkin? Työryhmällä on kova into ottaa eri osapuolet mukaan ja edistää vuorovaikutteista suunnittelua. Hienoa, tavoitteet ja innostus ovat hyvä lähtökohta eivätkä missään nimessä aina itsestäänselvyys. Eri osapuolet suunnitteluun sitouttamalla voi säästää myöhemmin aikaa ja päästä parempiin lopputuloksiin, kun käytettävissä on laajemman joukon osaaminen. Ongelmilta kuitenkin välttyy, kun suunnittelee huolella ja mitoittaa tavoitteet käytettävissä oleviin resursseihin. Olen itse huomannut tämän kantapään kautta.

Alussa kannattaa yleensä laatia pienimuotoinen suunnitelma, johon kirjoitetaan selväsanaisesti ja käytännönläheisesti, mitä tavoitellaan ja millä keinoilla siihen pyritään pääsemään. Yhteiseen suunnitelmaan voi palata aina myöhemmin ja varmistaa sen avulla, ollaanko etenemässä oikeaan suuntaan. Tärkeää on, että kaikilla osapuolilla on yhteisymmärrys käytettävissä olevista resursseista.

1) Raha

Työvälineisiin, kuten tulosteisiin ja kyniin mutta myös tilavuokraan ja tarjoiluihin on tärkeää varata rahaa. Pienetkin yksityiskohdat merkitsevät ja osallistujat arvostavat hyviä järjestelyjä: esimerkiksi kahvitarjoilu rentouttaa usein tilanteen. Entä tarvitaanko onnistuneen vuorovaikutuksen varmistamiseen ammattilaisapua, kuten fasilitaattoria? Jo projektin alkuvaiheessa on syytä käydä läpi erilaiset odotukset ja tarpeet ja budjetoida riittävä summa rahaa ja sopia, miten kustannukset jaetaan.

2) Työaika ja tekevien käsien määrä

Kannattaa myös laatia arvio siitä, kuinka paljon projektin onnistuminen luultavasti vaati omaa työaikaa.

3) Tilat

Tilasta tulee usein yllättävän suuri kustannus. Varaa tarvittava tila jo hyvissä ajoin käyttöönne.

4) Välineet

Mitä kaikkia välineitä tarvitsemme, jotta vaikkapa työpaja on onnistunut ja työskentely siellä tehokasta? Mitä meillä on jo käytettävissämme ja mitä voimme lainata? Tarvittavista välineistä kannattaa laatia lista ja sopia siitä, mitä kukakin hankkii.

5) Viestintä

Onnistunut viestintä kulkee mukana koko vuorovaikutusprosessin läpi. Etukäteisviestintä kertoo osallistujille, mistä on kyse ja motivoi osallistumaan. Jälkikäteen taas viestinnällä on tärkeä rooli, jotta osallistumisen tuloksista onnistutaan antamaan palautetta ja kertomaan tuloksista muillekin. Etukäteen kannattaa sopia, missä vaiheissa ja miten viestitään.

Aito vuorovaikutus vaatii asioiden pallottelemista
- Ilona Reiniharju, verkkotiedottaja

Verkkotiedottaja Ilona ReiniharjuOsallistamisessa vuorovaikutus ja viestintä solahtavat helposti tuttuun kaavaan. Tulevasta tilaisuudesta tai kyselystä kerrotaan ahkerasti etukäteen. Itse tilaisuus on suunniteltu huolella ja varauduttu kuuntelemaan ja keskustelemaan. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen?

Vaarana on, että kun kysely on suljettu, työpaja tai asukaskohtaaminen on ohi, loppuu myös aktiivinen vuorovaikuttaminen. Järjestävä taho uppoutuu vastausten ja kommenttien läpi käymiseen ja jatkotyöstäminen tapahtuu työpaikan seinien sisäpuolella. Tuloksien pureksiminen on toki tärkeää, mutta mihin katosi lupaavasti alkanut vuorovaikutus?

Aito vuorovaikutus vaatii asioiden pallottelemista. Ihmisiä kiinnostaa tietää mitä mieltä muut olivat, missä ja miten tuloksia käsitellään ja mitä vaikutuksia niillä on. Itselleen epämieluisankin lopputuloksen hyväksyy paremmin, jos siitä on käyty keskustelua ja eri tahojen mielipiteet ovat tulleet kuulluksi. Etenkin ristiriitoja herättävissä asioissa ei auta hyssyttely, vaan vakaat argumentit. Varaudu siis perustelemaan! Pahinta on, jos osallistumista seuraa synkkä hiljaisuus ja asiat päätetään aivan eri tavalla, kun on yhdessä ideoitu. Jos osallistetaan, on oltava myös aidot mahdollisuudet vaikuttaa asioihin.

Tärkeää on myös kunnioittava asenne ja kiitollisuus siitä, että ihmiset ovat osallistuneet ja antaneet aikaansa yhteisen kaupungin kehittämiseksi. Kerro tasapuolisesti myös asioihin epäilevästi suhtautuvien kannoista ja muista kiittää kaikkia osallistumisesta!

Kolme vinkkiä viestintään

Tulosten viestinnässä on lupa käyttää mielikuvitusta. Viestintää voi elävöittää ja aktivoida mm:

Nostamalla tuloksista esiin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Nostoilla saa herätettyä huomiota laajemmalle kokonaisuudelle ja syvennettyä keskustelua.

Esittämällä jatkokysymyksiä ja pyytämällä mielipiteitä esiin nousevin asioihin silloin, kun osallistamisprosessi on vielä käynnissä.

Hyvällä infografiikalla voi tuoda esiin monisyisiäkin asioita, joiden sanalliseen avaamiseen tarvittaisiin pitkiä tekstejä.

Osallisuus tarkoittaa nuorten hyvinvointia 
- Petteri Peltonen, Nuorisopalvelut, Palvelupäällikkö

Petteri Peltonen nuorisopalvelutUnicef on myöntänyt Lahdelle lapsiystävällisen kaupungin statuksen. Osallisuuden näkökulmasta se tarkoittaa, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua heille tarkoitettujen palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Se on lapsiystävällisen kunnan ydin.

Osallistamisen keinoja pitää miettiä lasten ja nuorten lähtökohdista, eli huomioida lasten ikä ja kyky käsitellä asioita. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa menetelmät ovat toiminnallisia, rakennetaan unelmien kaupunkeja, askarrellaan taloja jne. Lasten ja nuorten osallisuudessa painopiste on yhteisöjen muodostamisessa. Se, että saadaan ryhmiä muodostumaan ja toimimaan yhdessä on nuorisotyön menetelmä. Toiminnan on oltava myös oman kokoista ja näköistä. Pitää määritellä, mitä toiminta on esimerkiksi juuri tässä koulussa tai nuorisotalossa. Tärkeintä on, että osallistuminen on sallittua!

Kun lasten ja nuorten kanssa toimitaan, pyritään vaikuttamaan hyvin lähellä oleviin, konkreettisiin, kosketeltaviin, nähtäviin ja kuultaviin asioihin. Lasten ja nuorten ottaminen mukaan suunnitteluun ei kuitenkaan tarkoita, että tehdään täsmälleen lasten näkemysten mukaisesti. Osallisuuden kautta ei olla kaappaamassa valtaa tai muuttamassa päätöksentekoprosessia, vaan tuottamassa tietoa päätöksenteon tueksi. Virkamiehen on tehtävä selväksi suunnitteluprosessi, jotta lapset ja nuoret ymmärtävät mihin heidän mielipiteensä vaikuttaa. Onko kyseessä mielipide tai näkemys? Onko menossa suunnitteluvaihe? Onko luonnoksessa huomioitu aikaisemmin kerättyjä mielipiteitä? Kuka tekee päätöksen ja missä vaiheessa mennään? Ja kun asia etenee, toteuttajan pitää antaa viesti takaisin päin, kertoa osallistuneille mitä asialle on tapahtunut ja miten asia meni maaliin.

Kaupungin pitää pystyä vastaamaan ihmisten haluun tehdä ja osallistua, pyytää ja kutsua mukaan toimintaan. Osallisuus kuulu kaikille ja se on kaikkien oikeus. Uudenlainen toimintakulttuuri on juurrutettava sisälle toimintaan. Menetelmien ja tapojen pitää olla kokoajan muuttuvia ja mukautuvia. Niitä ei saa naulata paikoilleen, silloin ne ovat jo syntyessään vanhoja eivätkä sovi kaikille. Kuntalaisten osallistuminen ja asiantuntijuus pitää saada käyttöön ja virkamiesten luottaa kuntalaisten asiantuntijuuteen.

Osallisuuden toteuttaminen ei ole lisätyötä. Osallisuus on turvallisuuden, demokratian ja vakaan yhteiskunnan rakentamista. Se luo pohjan sille, että nuorista tulee aktiivisia ja että he uskovat vaikuttamisella olevan merkitystä.

Valistuneita päätöksiä kuntalaisia kuulemalla
- Mika Kari, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

valtuuston pj Mika KariKuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on tärkeää. Kuntalaissakin sanotaan, että luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta. Digitaalisuus ja uudet innovaatiot - kuten Porukka-mobiilisovellus - ovat mahdollistaneet sen, että valtuutetut saavat lahtelaisilta entistä enemmän tietoa päätöstensä tueksi. Lopullinen vastuu päätöksistä on valtuutetuilla, mutta kuntalaisten mielipiteiden kuuleminen auttaa tekemään valistuneita ja tarpeellisia päätöksiä.

Yhteydenpito valtuutettujen ja asukkaiden välillä on aktiivista ja sitä pitää edistää. Kanavien pitää olla monipuolisia, jotta ne soveltuvat eri ihmisten ja erilaisten elämäntilanteiden tarpeisiin. Oli vuorovaikutus digitaalista tai kasvokkain tapahtuvaa, jokaisesta kohtaamisesta jää jälki ja uusia näkökulmia avautuu.


Aluekummit ja talkoot ovat lahtelaista asukastoimintaa
- Sari Knuuti, kestävän kehityksen ohjaaja

kestävän kehityksen ohjaaja Sari KnuutiLahdessa on ollut kaupungin ja asukkaiden välistä koordinoitua yhteistyötä jo yli 20
vuotta. Sinä aikana on nähty monenlaisia toimintamalleja ja lukuisia hankkeita,
joilla asukastoimintaa on tuettu. Yksi koordinoidun asukastoiminnan muoto on yli 15 vuotta jatkunut aluekummitoiminta, jossa vapaaehtoinen aluekummi-asukas toimii linkkinä oman alueensa asukkaiden ja kaupungin virkamiesten välillä. Aluekummi on viestinviejä ja alueensa asukkaiden puhemies, ja samalla hän on kanava virkamiehille tavoittaa tietyn alueen asukkaita. Aluekummi voi aktivoida asukkaita toimimaan yhdessä asuinalueen
viihtyisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin eteen.

Lahti voi olla ylpeä talkoilevista asukkaistaan!

Taloyhtiöiden omien siivoustalkoiden lisäksi joka kevät Lahdessa vietetään
monet kymmenet vapaaehtoisten asukkaiden, aluekummien ja asukasyhdistysten
järjestämät talkoot, joihin osallistuu yhteensä useita satoja ihmisiä. Näissä
talkoissa siivotaan roskia yleisiltä alueilta; esim. kävelyteiden ja
metsäpolkujen varsilta sekä puistojen ja leikkikenttien reunamilta. Myös kaikki 3-9-luokkalaiset peruskoululaiset opettajineen siivoavat roskia luonnosta. Koululaistalkoisiin osallistuu yhteensä noin 9 000 henkeä, ja niillä on Lahdessa yli 30-vuotinen perinne.

Vielä syksylläkin Lahdessa talkoillaan suurella innolla. Silloin on vuorossa vuodesta
2010 järjestetyt Kirkkopuiston haravointitalkoot, joihin osallistuu joka vuosi 50-100 henkeä. Muutamassa tunnissa Kirkkopuisto saadaan haravoitua lehdistä puhtaaksi.

Jokaisiin ennalta sovittuihin yleisten alueiden talkoisiin kaupunki lainaa
tarvittavat välineet ja tarjoaa pienimuotoisen talkoomuonituksen. Näin kaupunki
kannustaa asukkaita omavastuuseen ja yhdessä tekemiseen - yhteisöllisyyteen.

Miksi asukkaita kannattaa kohdata oikeasti?

Olen saanut olla mukana asukastoiminnassa työni puolesta pian 15 vuotta, ja
olen nauttinut lähes joka hetkestä! Toki monenlaista on tullut vastaan: aina
kaikki ei mene suunnitelmien mukaan eikä elämä ole pelkkää ruusuilla
tanssimista, mutta erilaisten ihmisten kohtaaminen tekee työstäni todella
antoisan ja mielenkiintoisen.

Vuosien saatossa olen tutustunut aluekummien lisäksi lukuisiin aktiivisiin asukkaisiin,
ja minut otetaan todella lämpimästi vastaan, menenpä lähes mihin kaupunginosaan
tahansa. Ruohonjuurikohtaamiset asukkaiden kanssa, heidän asioidensa aito kuuntelu
ja vilpitön yritys auttaa asukkaita pääsemään heidän päämääriinsä luovat hyvää
ja mutkatonta yhteistyötä, luottamusta ja positiivista ilmapiiriä.

Oma kokemukseni on, että asukkaat haluavat osallistua oman lähiympäristönsä
suunnitteluun ja ylläpitoon. Osallistumisesta saa hyvän mielen ja tunteen, että
on tärkeä osa yhteisöä. Jos kaupunki kiittää osallistumisesta esim.
talkoomuonituksella tai julkisella kiitoksella, tai jollain yhteisöä
hyödyttävällä teolla, asukkaiden osallistuminen ja sitoutuminen pidempiinkin
prosesseihin on vahvaa.

Hyvin tehty virkamiestyö tähtää asukkaiden tyytyväisyyteen. Ota rohkeasti
aktiiviset asukkaat voimavaraksesi ja loputtomaksi ideoiden aarrearkuksi omaan
työhösi. Lupaan, ettet pety!

 

 

© Lahden kaupunki. Kaikki oikeudet pidätetään.